Rotanmyrkyt ja hiirenmyrkyt ovat yleisiä koirien myrkytysten aiheuttajia, ja kissa voi myrkyttyä syötyään myrkytetyn hiiren. Suomessa kuluttajille myytävät hiirenmyrkyt ovat tällä hetkellä kaikki veren hyytymistä estäviä myrkkyjä (antikoagulantteja), jotka aiheuttavat oireita vasta päivien kuluttua. Jos lemmikki on syönyt – tai on voinut syödä – myrkkyä tai myrkytetyn jyrsijän, soita heti eläinlääkärille, vaikka se vaikuttaisi voivan hyvin.
Voiko kissa myrkyttyä, jos se syö myrkytetyn hiiren?
Kyllä voi. Alfakloraloosi, jonka myynti kuluttajille päättyi vuonna 2023, on myrkyttänyt Suomessa monia kissoja, ja jo yksi myrkytetty hiiri voi riittää. Veren hyytymistä estävää myrkkyä syöneet hiiret elävät vielä päiviä, joten kissa voi myrkyttyä myös niistä, jos se syö useita.
Myrkytysoireet
Veren hyytymistä estävät myrkyt aiheuttavat verenvuotoja, jotka alkavat yleensä 3–7 päivän kuluttua: lemmikki väsyy ja heikkenee, ja sillä on vaaleat ikenet, hengitysvaikeuksia, nenäverenvuotoa, mustaa tai veristä ulostetta tai mustelmia. Sisäinen verenvuoto voi olla hengenvaarallinen, vaikka verta ei näkyisi. Alfakloraloosi alkaa vaikuttaa tuntien kuluessa: lemmikki vapisee, horjuu, on unelias, tuntuu kylmältä tai kouristelee.
Näin toimit
Soita heti eläinlääkärille, vaikka syömisestä olisi kulunut jo päivä tai kaksi: veren hyytymistä estävien myrkkyjen kohdalla lemmikki ehtii usein hoitoon, ennen kuin verenvuoto alkaa. Kerro, mitä lemmikki söi, kuinka paljon ja milloin sekä paljonko se suunnilleen painaa. Ota pakkaus tai valokuva siitä mukaan. Älä yritä oksennuttaa lemmikkiä itse. Kääri vapiseva, horjuva tai kylmältä tuntuva lemmikki huopaan. Aukioloaikojen ulkopuolella soita alueen eläinlääkäripäivystykseen numeroon 0600 399 299.
Eläinlääkärin hoito
Jos lemmikki on syönyt myrkkyä muutaman viime tunnin aikana, eläinlääkäri voi usein oksennuttaa sen turvallisesti. Jos kyse on veren hyytymistä estävästä myrkystä, eläinlääkäri joko tarkistaa veren hyytymiskyvyn noin kahden päivän kuluttua tai määrää vastalääkettä useiksi viikoiksi. Anna koko kuuri loppuun asti. Alfakloraloosiin ei ole vastalääkettä, mutta lämmityksen ja hoidon avulla useimmat kissat toipuvat muutaman päivän kuluessa.
Ehkäisy
Suomessa kuluttaja saa käyttää hiirenmyrkkyä vain sisätiloissa, valmiiksi täytetyissä syöttilaatikoissa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) neuvoo käyttämään ensisijaisesti tappoloukkuja ja välttämään myrkkyjä kodeissa, joissa on lemmikkejä. Jos käytät myrkkyä, sijoita syöttilaatikot lemmikkien ulottumattomiin, älä päästä lemmikkejä kulkemaan vapaana ja kerää kuolleet hiiret pois käsineet kädessä. Muista myrkyistä voit lukea lisää myrkytysartikkelistamme.
Lähteet
- Tukes: Jyrsijöiden torjunta kotona ja mökillä (jyrsijämyrkyt). tukes.fi/jyrsijamyrkyt
- Tukes: Jyrsijämyrkyt – käytön rajoitukset ja sekundäärialtistuminen. tukes.fi/jyrsijamyrkyt1
- Tukes (2023): Alfakloraloosia sisältäviä jyrsijämyrkkyjä ei saa enää myydä kuluttajille. tukes.fi/alfakloraloosia-sisaltavia-jyrsijamyrkky
- Tukes KemiDigi: biosidirekisteri (luvan saaneet jyrsijämyrkyt, haettu 21.11.2026). kemidigi.fi
- MSD Veterinary Manual: Anticoagulant Rodenticide Poisoning in Animals. merckvetmanual.com/anticoagulant-rodenticide-poisoning-in-a
- MSD Veterinary Manual: Cholecalciferol (Vitamin D3) Poisoning in Animals. merckvetmanual.com/cholecalciferol-vitamin-d3-poisoning-in-
- MSD Veterinary Manual: Alpha-Chloralose Poisoning in Animals. merckvetmanual.com/alpha-chloralose-poisoning-in-animals
- Windahl U. ym. (2022): Alpha-chloralose poisoning in cats in three Nordic countries – the importance of secondary poisoning. BMC Veterinary Research 18:334. pmc.ncbi.nlm.nih.gov/PMC9446805
- Tegner C. ym. (2022): Alpha-chloralose poisoning in cats: clinical findings in 25 confirmed and 78 suspected cases. Journal of Feline Medicine and Surgery 24(10):e324–e329. pmc.ncbi.nlm.nih.gov/PMC9510939
- Dijkman M.A. ym. (2023): Evidence of a sudden increase in α-chloralose poisoning in dogs and cats in the Netherlands 2018–2021. Veterinary Record 192(1):e2342. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36314571
- Paulin M.V. ym. (2024): Anticoagulant rodenticide toxicity in dogs: 349 confirmed cases in Saskatchewan. Canadian Veterinary Journal 65(5):496–503. pmc.ncbi.nlm.nih.gov/PMC11017940
- Walton K.L., Otto C.M. (2018): Retrospective evaluation of feline rodenticide exposure and gastrointestinal decontamination: 146 cases. Journal of Veterinary Emergency and Critical Care 28(5):457–463. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30129699
- Cerkvenik-Flajs V. ym. (2025): Exposure of domestic cats (Felis catus) to rodenticidal compounds. Toxics 13(8):663. pmc.ncbi.nlm.nih.gov/PMC12390110
- Yle (2022): Kymmeniä kissoja ja muutamia koiria saanut myrkytyksen. yle.fi
