Artikkelit

Myrkytykset ovat eläinlääkäripäivystyksen tavallisimpia syitä. Useimmiten koira tai kissa saa myrkytyksen syömällä jotain, joka on ihmiselle harmitonta mutta lemmikille myrkyllistä – vaikkapa suklaata, ksylitolia, viinirypäleitä tai ihmisen lääkkeitä. Oireiden voimakkuus riippuu aineesta, määrästä ja eläimen koosta. Myrkytysepäily kannattaa aina viedä heti eläinlääkärin arvioitavaksi, vaikka lemmikki vaikuttaisi vielä täysin terveeltä – monessa myrkytyksessä hoito tehoaa parhaiten jo ennen oireiden alkua.

Suomessa madotuksesta ajatellaan nykyään toisin kuin ennen. Rutiininomaisesta, kaikille samanlaisesta ja monta kertaa vuodessa toistetusta madotuksesta on siirrytty riskiperusteiseen, ulostenäytteeseen nojaavaan sisäloishäätöön. Ajatus on yksinkertainen: emme lääkitse turhaan, vaan hoidamme oikeaan aikaan ja oikeasta syystä. Terve, matalan riskin aikuinen lemmikki ei tarvitse säännöllistä, useita kertoja vuodessa toistuvaa madotusta, kun taas pennut, kissanpennut ja riskiryhmiin kuuluvat eläimet hyötyvät säännöllisestä häädöstä. Paras mittari hoidon tarpeelle on ulostenäyte, ei kalenteri.

Eläinlääkäri ei voi samanaikaisesti leikata ja valvoa potilaan elintoimintoja. Koulutettu klinikkaeläinhoitaja on se henkilö, joka seuraa monitoreja, reagoi muutoksiin ja huolehtii potilaasta leikkausta ennen, sen aikana ja sen jälkeen. Tutkimusten mukaan koulutetun hoitajan läsnäolo anestesian aikana on tärkein yksittäinen muutettavissa oleva tekijä kuolleisuuden vähentämisessä.

Hypotermia on yleisin anestesiakomplikaatio: yli 80 % koirista sekä lähes kaikilla kissoilla laskee ruumiinlämpö anestesian aikana. Anestesia-aineet vaikuttavat lamaavasti lämmönsäätelyyn, verisuonet laajenevat ja etenkin pienet potilaat menettävät lämpöä nopeasti. Seuraukset voivat olla vakavia — hidastunut aineenvaihdunta, pidentynyt toipuminen, hyytymishäiriöt, sydämen rytmihäiriöt ja jopa kolminkertainen infektioriski.

Anestesia on välttämätön osa kirurgiaa, hammashoitoa ja monia diagnostisia toimenpiteitä. Monet omistajat pelkäävät nukutusta — ymmärrettävästi. Todellinen riski on kuitenkin nykyaikaisella valvonnalla ja protokollilla erittäin matala. Laaja CEPSAF-tutkimus (Brodbelt ym. 2008, lähes 100 000 koiraa ja 79 000 kissaa) osoitti anestesiaan liittyväksi kuolleisuudeksi 0,17 % koirilla ja 0,24 % kissoilla — terveillä potilailla vain 0,05 % (1/1 849) koirilla ja 0,11 % (1/895) kissoilla.

Rokotukset ovat tehokkain tapa suojata lemmikkiä tartuntataudeilta. Suomessa Ruokavirasto antaa rokotussuosituksia, mutta ne eivät ole juridisesti sitovia — eläinlääkäri tekee aina yksilöllisen arvion. Suomen rokotuskäytäntö seuraa WSAVA:n kansainvälisiä ohjeita maan matalan tautipaineen huomioiden.

Tulehduksellinen suolistosairaus (IBD) ja matala-asteinen suoliston lymfooma ovat eläinlääketieteen vaikeimpia erotusdiagnooseja — erityisesti kissoilla. Molemmat aiheuttavat kroonista oksentelua, ripulia, laihtumista ja ruokahaluttomuutta, ja ne esiintyvät tyypillisesti keski-ikäisillä ja iäkkäillä eläimillä. Oikea diagnoosi on ratkaiseva, sillä hoidot eroavat merkittävästi: IBD:tä hoidetaan immunosuppressiolla, lymfoomaa kemoterapialla.

Gastroskopia on tähystystutkimus, jossa taipuisa kameraendoskooppi viedään suun kautta ruokatorveen, vatsalaukkuun ja pohjukaissuoleen. Tutkimus mahdollistaa limakalvojen tarkastelun reaaliajassa monitorilta, koepalojen oton ja vierasesineiden poiston — kaikki ilman kirurgista viiltoa. Gastroskopia on yksi yleisimmistä tähystystoimenpiteistä eläinlääketieteessä, ja se on erityisen arvokas työkalu kroonisten vatsaoireiden selvittämisessä ja vierasesineiden poistossa.

Hammasresorptio on sairaus, jossa erikoistuneet solut (odontolastit) tuhoavat hampaan kovakudosta — kiillettä, dentiiniä ja hammassementtiä. Sairaus koskettaa sekä kissoja että koiria ja on paljon yleisempi kuin moni omistaja uskoo. Kissoilla esiintyvyys on 20–67 %, ja yli 5-vuotiailla jopa 75 %. Suomalaisessa 8 115 kissan tutkimuksessa hammasresorptiota todettiin noin 21 %:lla hammastutkituista kissoista, ja tietyillä roduilla — kuten eurooppalaisella lyhytkarvalla, ragdollilla ja cornish rexillä — riski oli kohonnut. Koirilla esiintyvyys on vastaavasti merkittävä: täyden suun röntgenkuvauksessa jopa 54 % koirista kärsi hammasresorptiosta, ja riski kasvaa erityisesti 9–11 vuoden iässä. Molemmilla lajeilla yleisimmin vaurioituvat hampaat ovat välihampaat (premolaarit). Sairaus on erityisen salakavala, koska sekä kissat että koirat peittävät suukipua — moni lemmikki syö ja käyttäytyy "normaalisti" vaikka kärsii merkittävästä kroonisesta kivusta.

Eläinlääkärikäynti on monelle kissalle stressaava kokemus. Vieras ympäristö, oudot hajut, koirien läsnäolo ja vieraiden ihmisten käsittely voivat laukaista voimakkaan stressireaktion. Stressi ei ole vain epämukavaa — se vaikuttaa myös tutkimustuloksiin: stressaantuneen kissan verensokeriarvo voi nousta jopa 10 mmol/l (ns. stressihyperglykemia), ja verenpaine voi kohota 15–75 mmHg, mikä vaikeuttaa diagnosointia. Eläinklinikka Saarella olemme panostaneet kissojen hyvinvointiin ja saaneet kansainvälisen ISFM-järjestön Cat Friendly Clinic Silver -sertifikaatin.

Puhkeamaton hammas on hammas, joka ei ole noussut normaalisti suuonteloon vaan jäänyt leukaluun sisään. Tila on koirilla melko harvinainen — kliinisissä röntgentutkimuksissa noin 1–2 % koirista — mutta lyhytkuonoisilla (brakykefaalisilla) roduilla selvästi yleisempi. Puhkeamattoman hampaan ympärille voi kehittyä kysta, nestettä täynnä oleva rakenne, joka kasvaa hitaasti ja tuhoaa leukaluuta. Ilman hammasröntgenkuvausta tilanne jää havaitsematta, kunnes vahinko on jo merkittävä. Klinikallamme suoritamme hammasröntgenkuvaukset ja puhkeamattomien hampaiden kirurgiset poistot.

Joka kesä joku löytää pihalta tai polulta pienen siilin, joka vaeltaa yksin keskellä päivää – ja ensimmäinen ajatus on ottaa se syliin ja auttaa. Joskus se pelastaa hengen. Yhtä usein se tekee terveestä poikasesta vahingossa orvon, vaikka emo oli vain muutaman metrin päässä. Tämä opas auttaa erottamaan nämä tilanteet toisistaan ja kertoo tarkalleen, mitä tehdä – suomalaisittain ja Suomen lain mukaan.

Euroopan siili (Erinaceus europaeus) on yksi rakastetuimmista villieläimistämme — ja yksi nopeimmin katoavista lajeista. Lokakuussa 2024 IUCN nosti siilin uhanalaisuusluokituksen luokasta "elinvoimainen" luokkaan "silmälläpidettävä", koska kannat ovat vähentyneet monin paikoin jopa yli 30 % kymmenessä vuodessa. Suomessa siili elää levinneisyytensä pohjoisrajalla, mikä tekee kannastamme erityisen haavoittuvan. Tässä artikkelissa käymme läpi siilin tilanteen, uhat ja sen, miten jokainen voi auttaa.

Pyometra eli kohtutulehdus on vakava, henkeä uhkaava infektio, jossa kohtu täyttyy märkäeritteellä. Se on yksi yleisimmistä hätätilanteista steriloimattomilla narttukoirilla — jopa 25 % steriloimattomista narttukoirista sairastuu pyometraan ennen 10 vuoden ikää. Sairaus vaatii yleensä kiireellistä leikkaushoitoa. Oireiden tunnistaminen voi pelastaa lemmikkisi hengen.

Eturistisiteen (cranial cruciate ligament, CCL) repeämä on koirien yleisin ortopedinen ongelma ja sitä esiintyy myös kissoilla. Lateral suture eli ekstrakapsulaari lateraalisuturaatio on tehokas ja pitkään käytetty kirurginen menetelmä, jossa polvinivel stabiloidaan synteettisellä tukimateriaalilla nivelen ulkopuolelta. Menetelmä sopii erinomaisesti pienille koirille sekä kissoille. Klinikallamme leikkauksen suorittaa eläinlääkäri Pamela, jolla on laaja kokemus ortopedisistä toimenpiteistä.

Krooninen munuaissairaus (CKD) on yksi ikääntyvien kissojen ja koirien yleisimmistä sairauksista. Jopa 30–40 % yli 10-vuotiaista kissoista kärsii jonkinasteisesta munuaisten vajaatoiminnasta. Munuaiset menettävät toimintakykyään hitaasti ja peruuttamattomasti, mutta varhaisella diagnoosilla ja oikealla hoidolla elinaikaa ja elämänlaatua voidaan parantaa merkittävästi.

Kyykäärme (Vipera berus) on Suomen ainoa myrkyllinen käärme. Kyynpuremat ovat yleisimpiä touko–syyskuussa, erityisesti keväällä, kun käärmeet ovat juuri heränneet talviuniltaan ja ovat hitaita. Koirat ovat suurimmassa vaarassa uteliaisuutensa vuoksi — useimmat puremat kohdistuvat kuonoon tai etutassuihin. Kyynpurema vaatii aina eläinlääkäripäivystykseen hakeutumista.

Ruoka-aineallergia on yksi kutinaa aiheuttavista sairauksista koirilla ja kissoilla, joskin selvästi harvinaisempi syy kuin ympäristöperäinen allergia (atopia). Monet omistajat ajattelevat viljojen olevan ongelma, mutta tutkimukset osoittavat selvästi: yleisimmät allergeenit ovat eläinproteiineja — nauta (34 %), maito (17 %) ja kana (15 %). Oikea diagnoosi vaatii eliminaatiodieetin, ja me autamme siinä.

Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi) on ikääntyvien kissojen yleisin hormonisairaus. Se todetaan noin 10 %:lla yli 10-vuotiaista kissoista. Kilpirauhanen tuottaa liikaa kilpirauhashormonia (T4), mikä kiihdyttää aineenvaihduntaa ja rasittaa monia elimiä — erityisesti sydäntä ja munuaisia. Hoitamattomana sairaus johtaa vakaviin komplikaatioihin, mutta oikein hoidettuna ennuste on hyvä.

Parodontiitti (hampaan kiinnityskudostulehdus) on yleisin sairaus koirilla ja kissoilla — jopa 80 % yli kolmevuotiaista koirista kärsii jonkinasteisesta iensairaudesta. Hoitamattomana se johtaa hampaan kiinnityskudosten tuhoutumiseen, luukatoon ja lopulta hampaiden menetykseen. PerioVive on eläinlääketieteelliseen käyttöön kehitetty hyaluronihappogeeli, joka tuo uuden mahdollisuuden parodontiittisairauksien hoitoon hammastoimenpiteiden yhteydessä.

Suomen eläinlääkärimarkkinat ovat muuttuneet dramaattisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kaksi ulkomaalaisomisteista ketjua — Evidensia ja Vireä — hallitsevat nyt 50–70 % markkinoista. Eläinklinikka Saari on Vaasan ainoa perheomisteinen pieneläinklinikka, ja haluamme kertoa, miksi se on merkityksellistä.

Jo noin 2–3 vuoden ikään mennessä valtaosalla koirista ja kissoista on jonkinasteinen hammassairaus (arviolta 70–80 %, joidenkin tutkimusten mukaan jopa 90 %). Hammassairaudet aiheuttavat kroonista kipua, infektioita ja voivat vahingoittaa jopa sydäntä, munuaisia ja maksaa. Päivittäinen hampaiden harjaus on tehokkain keino ehkäistä näitä ongelmia — ja se on helpompaa kuin luulet.

Viljaton lemmikkien ruokavalio on ollut valtava trendi viime vuosina. Markkinointi lupaa "luonnollisempaa" ruokavaliota, mutta vuonna 2018 Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA alkoi selvittää mahdollista yhteyttä viljattomien ruokavalioiden ja koirien sydänsairauden (DCM) välillä. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä tiede tällä hetkellä sanoo — ja mitä eläinlääkärit suosittelevat.

Ripuli on yksi yleisimmistä syistä eläinlääkärikäyntiin. Lähes jokainen koira ja kissa kärsii ripulista jossain vaiheessa elämäänsä. Useimmiten kyseessä on lievä, itsestään paraneva vaiva — mutta joskus ripuli voi olla merkki vakavammasta sairaudesta. Tässä artikkelissa käymme läpi yleisimmät syyt, kotihoidon perusteet ja tilanteet, joissa on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.

Avoin valtimotiehyt eli PDA on yksi koirien yleisimmistä synnynnäisistä sydänvioista. Kyseessä on verisuoni, joka yhdistää aortan ja keuhkovaltimon sikiökaudella, mutta jonka pitäisi sulkeutua syntymän jälkeen. Kun se jää auki, sydän kuormittuu ja ilman hoitoa 60–70 % koirista menehtyy ensimmäisen elinvuoden aikana sydämen vajaatoimintaan. Hyvä uutinen: PDA on yksi harvoista sydänsairauksista, joka voidaan parantaa kokonaan, kun se havaitaan ajoissa.

Eturistisiteen (cranial cruciate ligament, CCL) repeämä on yksi yleisimmistä ortopedisistä ongelmista koirilla. Vaurioitunut ristiside aiheuttaa polvinivelen epävakautta, kipua, ontumista ja johtaa hoitamattomana nivelrikkoon. TTA eli tibial tuberosity advancement on moderni kirurginen menetelmä, jolla polvinivelen biomekaniikka korjataan ilman ristisiteen korvaamista.

Korvatulehdukset ovat yksi yleisimmistä syistä eläinlääkäri käynneille. Tavallisella otoskoopilla näkeminen rajoittuu korvakäytävän ulko-osiin, mutta video-otoskopia tuo aivan uuden tason diagnostiikkaan ja hoitoon. Menetelmässä korvakäytävään viedään ohut, kiinteä tähystin, jonka kärjessä on teräväpiirtokamera ja kirkas valo — kuva heijastetaan suurennettuna monitorille reaaliajassa.

Kivun hallinta on yksi tärkeimmistä osa-alueista eläinkirurgiassa. Klinikallamme käytämme jatkuvaa suonensisäistä kipulääkeinfuusiota (CRI) vakiomenetelmänä kaikissa kivuliaissa leikkauksissa — pehmytkudoskirurgiasta ortopedisiin toimenpiteisiin. CRI tarkoittaa, että kipulääkkeitä annostellaan tasaisena virtana suonensisäisesti koko leikkauksen ajan, sen sijaan että annettaisiin yksittäisiä kerta-annoksia.