Hampaiden harjaus – paras asia, jonka voit tehdä lemmikkisi hampaiden hyväksi

Iensairaus (hampaiden kiinnityskudossairaus) on yksi koirien ja kissojen yleisimmistä terveysongelmista. Kun suu tutkitaan perusteellisesti nukutuksessa, useimmilta aikuisilta lemmikeiltä löytyy vähintään alkava iensairaus, usein 2–3 vuoden ikään mennessä. Iensairaus aiheuttaa kipua ja infektioita, ja se on yhdistetty sydän-, munuais- ja maksasairauksiin. Päivittäinen hampaiden harjaus on tehokkain tapa ehkäistä sitä kotona – ja moni lemmikki oppii hyväksymään harjauksen.

Miksi päivittäin?

Plakki – tahmea bakteeripeite – muodostuu hampaiden pinnalle uudelleen vuorokauden kuluessa puhdistuksesta, ja muutamassa päivässä se alkaa kovettua hammaskiveksi, jota ei saa harjaamalla pois. Ikenet tulehduttaa juuri ienrajassa ja aivan sen alapuolella oleva plakki, ja päivittäinen harjaus pitää sen kurissa. Koirilla tehdyissä tutkimuksissa tiheämpi harjaus toimi paremmin: yhdessä tutkimuksessa harjaus joka toinen päivä ei riittänyt pitämään ikeniä terveinä, ja toisessa ientulehdus oli palannut neljän viikon harjaustauon jälkeen.

Näin harjaat lemmikkisi hampaat

Käytä aina eläimille tarkoitettua hammastahnaa. Lemmikki nielee tahnan, ja ihmisten hammastahnat sisältävät yleensä vaahtoavia aineita ja fluoria, jotka voivat aiheuttaa vatsavaivoja. Osassa on lisäksi ksylitolia, joka on koirille myrkyllistä. Valitse pehmeä harja, joka on sopivankokoinen lemmikin suuhun: pienemmille koirille sopii usein lasten hammasharja, kissoille ja kääpiöroduille vauvan hammasharja. Sormiharjasta on apua, kun lemmikki vasta totuttelee harjaukseen. Nosta huulta, käännä harjakset noin 45 asteen kulmaan ienrajaa kohti ja harjaa pienin pyörivin liikkein. Harjaa ensin hampaiden ulkopinnat suu kiinni ja liu’uta harja posken sisäpuolelle, jotta se ulottuu myös takahampaisiin. Jos lemmikki antaa, harjaa myös sisäpinnat. Koko harjaus vie alle 2 minuuttia.

Näin totutat lemmikkisi harjaukseen

Etene lemmikkisi tahdissa – seuraava viikko-ohjelma on vain suuntaa antava. Viikko 1: kosketa huulia ja hampaita sormella. Viikko 2: anna lemmikin nuolla hammastahnaa sormeltasi ja hiero sitten hieman tahnaa etuhampaisiin. Viikko 3: ota harja mukaan ja harjaa muutama hammas, sitten vähitellen useampia. Palkitse lemmikki aina harjoituksen jälkeen. Älä koskaan avaa suuta väkisin. Pidä harjoitushetket lyhyinä ja myönteisinä, ja lopeta, jos lemmikki stressaantuu tai yrittää purra. Aloita suun käsittelyn harjoittelu jo pentuiässä ja päivittäinen harjaus, kun pysyvät hampaat ovat puhjenneet (noin 6–7 kuukauden iässä). Myös aikuinen lemmikki voi tottua harjaukseen. Jos lemmikilläsi on jo hammaskiveä, punoittavat ikenet tai pahanhajuinen hengitys, varaa ensin aika hammastarkastukseen.

Hammassairauden merkit

Kiinnitä huomiota pahanhajuiseen hengitykseen (se ei ole normaalia), punoittaviin, turvonneisiin tai verta vuotaviin ikeniin sekä näkyvään hammaskiveen. Muita merkkejä ovat ruuan putoilu suusta, pureskelu vain toisella puolella, kuolaaminen, suun raapiminen tassulla, kasvojen turvotus, haluttomuus antaa koskea päähän, käyttäytymisen muutokset ja painon lasku. Eläimet peittelevät kipuaan: moni jatkaa syömistä, vaikka suu olisi hyvin kipeä, joten normaali ruokahalu ei tarkoita, että suu on terve. Hoidon jälkeen lemmikki voi piristyä, nukkua paremmin tai muuttua jopa ystävällisemmäksi.

Ammattimainen hammaspuhdistus

Hyvästäkin kotihoidosta huolimatta monet lemmikit, etenkin ikääntyneet, tarvitsevat aika ajoin hampaiden ammattimaisen puhdistuksen nukutuksessa. Suosittelemme hammastarkastusta vähintään kerran vuodessa. Nopea tarkastus ilman nukutusta auttaa meitä arvioimaan, tarvitaanko hoitoa. Nukutuksen aikana puhdistamme ienrajan alapuolisen alueen, jossa iensairaus on aktiivinen. Lisäksi tutkimme jokaisen hampaan ja otamme yleensä hammasröntgenkuvat. Hammashoitoon lähetetyillä lemmikeillä tehdyissä tutkimuksissa normaaleilta näyttävien hampaiden röntgenkuvat paljastivat merkittäviä ongelmia yli joka neljännellä koiralla ja noin neljällä kissalla kymmenestä. Nukutus on välttämätön: niin sanottu ”hammaskiven poisto ilman nukutusta” on puhtaasti kosmeettinen toimenpide, joka ei voi hoitaa ienrajan alapuolista sairautta ja joka luo väärän turvallisuudentunteen.

Mikä muu auttaa?

Hampaita puhdistavat purutuotteet ja hammasruokavaliot voivat auttaa, mutta eivät yhtä paljon kuin harjaus. Etsi pakkauksesta VOHC (Veterinary Oral Health Council) -merkkiä. Merkki myönnetään, kun tutkimukset osoittavat tuotteen hidastavan plakin tai hammaskiven kertymistä. Valitse oikeankokoinen purutuote ja valvo pureskelua. Vältä hyvin kovia purutuotteita, kuten sarvia, kavioita tai nailonluita, sillä ne voivat murtaa hampaita. Myymme koirille ja kissoille tarkoitettua hammastahnaa ja pehmeitä hammasharjoja.

#BrushChamp – harjaatko joka päivä?

Eläinklinikka Saarella arvostamme omistajia, jotka sitoutuvat lemmikkinsä hampaiden päivittäiseen harjaamiseen. Jos harjaat lemmikkisi hampaat joka päivä, kerro siitä meille – ahkerat harjaajat saavat #BrushChamp-mitalin! Ota meihin yhteyttä klinikalla tai sähköpostitse: info@saarivet.fi.

Lähteet

1. Niemiec B, Gawor J, Nemec A, Chandler M, Mestrinho LA, Steagall PV, Papadimitriou S, Ong BHE, Morgenegg G, McLeod K, Burley M (2026) World Small Animal Veterinary Association global dental guidelines. Journal of Small Animal Practice, published online 2 September 2026. doi:10.1111/jsap.70057 doi.org
2. WSAVA Global Dental Committee (2022) Introducing Toothbrushing — Client Handout. wsava.org
3. American Veterinary Dental College (2024) AVDC Position Statement on Anesthesia-Free Dentistry (AFD). Adopted April 2024. avdc.org
4. American Veterinary Dental College (AVDC): Animal Owner Resources — Why does my pet have stinky breath? avdc.org
5. Veterinary Oral Health Council (VOHC): What does the VOHC do? / Keeping your Pets Healthy & Safe / How Can I Prevent Dental Disease in My Pet? vohc.org
6. U.S. Food and Drug Administration (2025) Paws Off Xylitol; It’s Dangerous for Dogs. Consumer Update, content current as of 17 December 2025. fda.gov
7. Harvey C, Serfilippi L, Barnvos D (2015) Effect of frequency of brushing teeth on plaque and calculus accumulation, and gingivitis in dogs. Journal of Veterinary Dentistry 32(1):16–21. doi:10.1177/089875641503200102 doi.org
8. Gorrel C, Rawlings JM (1996) The role of tooth-brushing and diet in the maintenance of periodontal health in dogs. Journal of Veterinary Dentistry 13(4):139–143. doi:10.1177/089875649601300405 doi.org
9. Ingham KE, Gorrel C (2001) Effect of long-term intermittent periodontal care on canine periodontal disease. Journal of Small Animal Practice 42(2):67–70. doi:10.1111/j.1748-5827.2001.tb01994.x doi.org
10. Pavlica Z, Petelin M, Juntes P, Eržen D, Crossley DA, Skalerič U (2008) Periodontal disease burden and pathological changes in organs of dogs. Journal of Veterinary Dentistry 25(2):97–105. doi:10.1177/089875640802500210 doi.org
11. Wallis C, Holcombe LJ (2020) A review of the frequency and impact of periodontal disease in dogs. Journal of Small Animal Practice 61(9):529–540. doi:10.1111/jsap.13218 doi.org
12. Kortegaard HE, Eriksen T, Baelum V (2008) Periodontal disease in research beagle dogs — an epidemiological study. Journal of Small Animal Practice 49(12):610–616. doi:10.1111/j.1748-5827.2008.00609.x doi.org
13. Girard N, Servet E, Biourge V, Hennet P (2009) Periodontal health status in a colony of 109 cats. Journal of Veterinary Dentistry 26(3):147–155. doi:10.1177/089875640902600301 doi.org
14. Verstraete FJM, Kass PH, Terpak CH (1998) Diagnostic value of full-mouth radiography in dogs. American Journal of Veterinary Research 59(6):686–691. doi:10.2460/ajvr.1998.59.06.686 doi.org
15. Verstraete FJM, Kass PH, Terpak CH (1998) Diagnostic value of full-mouth radiography in cats. American Journal of Veterinary Research 59(6):692–695. doi:10.2460/ajvr.1998.59.06.692 doi.org