Koiran korvatulehdus – oireet, syyt, hoito ja hinta

Koiran korvatulehdus eli ulkokorvatulehdus (otitis externa) on korvakäytävän tulehdus ja yksi yleisimmistä eläinlääkärikäynnin syistä. Koira ravistelee päätään ja raapii korviaan, ja korva haisee pahalta tai siitä vuotaa eritettä. Älä jää odottamaan, että tulehdus paranee itsestään: kunnolla tutkittuina ja hoidettuina useimmat äkilliset korvatulehdukset paranevat 2–4 viikossa. Toistuvan tulehduksen taustalla on lähes aina jokin perussyy, joka on selvitettävä ja pidettävä hallinnassa. Tässä artikkelissa kerromme, mistä korvatulehduksen tunnistaa, mitä vastaanotolla tapahtuu, mitä hoito maksaa Eläinklinikka Saaressa ja miten tulehduksen uusiutumista voi ehkäistä.

Mitkä ovat koiran korvatulehduksen oireet?

Tyypillisimmät merkit ovat pään ravistelu, korvien raapiminen ja hankaaminen lattiaa tai huonekaluja vasten, paha haju korvasta, kellertävä, ruskea tai tumma erite, korvakäytävän ja korvalehden punoitus sekä kosketusarkuus – koira saattaa vinkaista tai vetää päänsä pois, kun korvaan kosketaan. Jos koira pitää päätään kallellaan, kävelee horjuen, sen silmät nykivät sivulta toiselle tai sen kasvojen toinen puoli roikkuu (huuli, korva tai silmäluomi), tulehdus on voinut levitä välikorvaan tai sisäkorvaan – vie koira eläinlääkäriin samana päivänä.

Mistä koiran korvatulehdus johtuu?

Itse infektio on lähes aina toissijainen: jokin muu saa ensin korvakäytävän tulehtumaan, ja sen jälkeen Malassezia-hiiva ja bakteerit lisääntyvät lämpimässä, kosteassa ja tulehtuneessa korvakäytävässä ja pitävät tulehdusta yllä. Yleisin taustasyy on allergia – ympäristöallergia (atooppinen dermatiitti) tai ruoka-allergia. Eräässä tutkimuksessa, jossa oli mukana 100 korvatulehdusta sairastavaa koiraa, allerginen ihosairaus oli taustasyynä 43 koiralla. Muita syitä ovat korvapunkit, vierasesine (esimerkiksi heinänvihne), ihon hilseily- ja talirauhashäiriöt (seborrea), autoimmuunisairaudet, hormonaaliset sairaudet (esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta) sekä vanhemmilla koirilla korvakäytävän kasvannaiset. Altistavia tekijöitä ovat luppakorvat, ahtaat tai karvaiset korvakäytävät sekä uimisesta ja pesusta jäävä kosteus. Myös rodulla on merkitystä: laajassa brittiläisessä tutkimuksessa riski oli tavallista suurempi muun muassa bassethoundeilla, shar peillä, kultaisillanoutajilla, ranskanbulldoggeilla, cockerspanieleilla ja villakoiraristeytyksillä.

Paraneeko koiran korvatulehdus itsestään?

Siihen ei kannata luottaa. Hoitamaton tai puutteellisesti hoidettu korvatulehdus pyrkii kroonistumaan: korvakäytävän iho paksuuntuu ja arpeutuu, tulehdus voi levitä välikorvaan, ja pahimmillaan korvakäytävä ahtautuu niin, että vain leikkaus voi auttaa. Älä myöskään aloita korvatippoja omin päin kotona – älä edes niitä, jotka jäivät yli edellisestä tulehduksesta. Väärä lääke ei tehoa (esimerkiksi antibiootti ei auta hiivaan lainkaan). Jotkin korvatipat ja korvanpuhdisteet voivat myös vaurioittaa kuuloa ja tasapainoa, jos tärykalvo on puhjennut – ja vain eläinlääkäri voi tarkistaa, onko se ehjä. Suomessa eläinten korvalääkkeet ovat reseptilääkkeitä, eikä ihmisten korvatippoja ole tarkoitettu koirille. Korvanpuhdisteet ovat osa hoitoa, mutta yksinään ne eivät paranna tulehdusta. Jos koira ravistelee päätään tai korva haisee, varaa aika eläinlääkärille – mitä aikaisemmin tulehdus hoidetaan, sitä nopeammin se yleensä paranee.

Miten koiran korvatulehdus tutkitaan ja hoidetaan eläinlääkärissä?

Vastaanotolla korvakäytävä ja tärykalvo tutkitaan otoskoopilla. Korvaeritteestä otettu näyte katsotaan mikroskoopilla heti klinikkamme omassa laboratoriossa: siitä nähdään, onko korvassa hiivaa, bakteereja, korvapunkkeja vai näiden yhdistelmä, joten hoito perustuu löydökseen eikä arvailuun. Korva puhdistetaan, ja koiralle määrätään korvatipat, joissa on tarpeen mukaan sienilääkettä, antibioottia ja tulehdusta rauhoittavaa kortisonia. Antibioottia ei tarvita jokaiseen korvatulehdukseen. Jos tulehdus uusiutuu toistuvasti tai näytteessä nähdään sauvabakteereja, voidaan tarvita bakteeriviljely ja antibioottiherkkyysmääritys. Ensimmäinen jälkitarkastus on yleensä 1–2 viikon kuluttua, ja siinä korva tutkitaan otoskoopilla ja korvasta otetaan uusi näyte. Hoitoa jatketaan, kunnes korvassa ei enää ole tulehdusta – oireiden häviäminen ei vielä tarkoita, että korva on terve. Jos korva on hyvin kipeä, tutkimus ja puhdistus voidaan tehdä rauhoituksessa.

Milloin koira tarvitsee video-otoskopian ja korvahuuhtelun?

Jos tulehdus on krooninen tai uusiutuu hoidosta huolimatta, korvakäytävä on eritteen tukkima tai tärykalvoa ei saada näkyviin, tarvitaan perusteellisempi tutkimus. Eläinklinikka Saaressa se tehdään video-otoskoopilla yleisanestesiassa eli nukutuksessa: ohut kamera näyttää koko korvakäytävän ja tärykalvon suurennettuna näytöllä, korvakäytävä huuhdellaan puhtaaksi eritteestä ja bakteerien muodostamasta biofilmistä, ja samalla voidaan ottaa näytteitä ja poistaa vierasesineitä. Korvalääke tehoaa vain, jos se pääsee korvakäytävän iholle asti, joten puhdas korvakäytävä on välttämätön. Lue lisää artikkelistamme Video-otoskopia – korvan tähystys.

Paljonko koiran korvatulehduksen hoito maksaa?

Korvatulehduskäynti Eläinklinikka Saaressa: korvatutkimus, joka sisältää näytteenoton ja mikroskopoinnin, 99,79 € + käyntimaksu 38 € = yhteensä 137,79 €. Korvatipat ja muut mahdolliset kotiin annettavat lääkkeet veloitetaan erikseen. Jälkitarkastus, joka sisältää uuden näytteen ja mikroskopoinnin, maksaa 77,88 € + käyntimaksu 38 € = yhteensä 115,88 €. Video-otoskooppinen korvahuuhtelu nukutuksessa maksaa 449–489 €. Muut hintamme löydät hinnastostamme. Lemmikkivakuutuksen suorakorvaus onnistuu LähiTapiolan, Agrian ja Pohjolan asiakkaille. Ajoissa hoidettu korvatulehdus tulee yleensä paljon edullisemmaksi kuin kroonistunut.

Miksi koiran korvatulehdus uusiutuu jatkuvasti?

Kun korvatulehdus palaa kerta toisensa jälkeen, korvatipat hoitavat vain seurausta. Taustalla on useimmiten allergia, ja silloin seuraava askel on allergiaselvitys. Ruoka-allergia voidaan todeta tai sulkea pois vain tiukalla, vähintään 8 viikkoa kestävällä eliminaatiodieetillä, jonka jälkeen koiralle annetaan taas aiempaa ruokaa ja seurataan, palaavatko oireet – verikokeet eivät ole ruoka-allergian toteamisessa luotettavia. Ympäristöallergia (atooppinen dermatiitti) todetaan koiran esitietojen ja oireiden perusteella, kun muut syyt on ensin suljettu pois. Sen jälkeen allergiaverikokeet auttavat valitsemaan allergeenit siedätyshoitoa varten. Allergia on yleensä elinikäinen, mutta se voidaan pitää hallinnassa – usein yhdessä korvien säännöllisen ylläpitohoidon kanssa. Muita uusiutumisen syitä ovat hormonaaliset sairaudet, korvakäytävän rakenteelliset muutokset ja liian aikaisin lopetettu hoito. Kerromme toistuvien korvatulehdusten selvittelystä sivullamme Ihotaudit, allergiat ja korvatulehdukset.

Mitä tapahtuu, kun korvatulehdus kroonistuu?

Toistuvat tulehdus- ja infektiojaksot muuttavat korvakäytävää: sen iho paksuuntuu, käytävä ahtautuu, ja monille antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit, kuten Pseudomonas, yleistyvät. Pitkään jatkuneessa korvatulehduksessa myös välikorvassa on usein infektio, vaikka tärykalvo näyttäisi ehjältä. Kroonisissa tapauksissa tarvitaan siksi usein bakteeriviljely, korvakäytävän perusteellinen huuhtelu nukutuksessa ja pitkä, tarkasti seurattu hoitojakso. Useimmat korvakäytävän leikkaukset voidaan välttää, jos toistuvat tulehdukset hoidetaan kunnolla jo varhaisessa vaiheessa. Jos korvakäytävä on kuitenkin jo pysyvästi ahtautunut ja kovettunut (loppuvaiheen korvasairaus), vaihtoehdoksi jää koko korvakäytävän poistoleikkaus (TECA).

Miten hoidan koiran korvia kotona?

Tervettä korvaa ei tarvitse puhdistaa säännöllisesti – liika puhdistaminen ärsyttää sitä. Uimisen tai pesun jälkeen kuivaa korvat ja puhdista ne tarvittaessa eläinlääkärin suosittelemalla korvanpuhdisteella: täytä korvakäytävä, hiero korvan tyveä ja anna koiran ravistella ylimääräinen puhdiste pois. Älä koskaan työnnä vanupuikkoa korvakäytävään – se painaa lian syvemmälle ja voi vaurioittaa tärykalvoa. Älä nypi korvakäytävän karvoja rutiininomaisesti: terveessä korvassa nyppiminen voi laukaista tulehduksen, joten kysy ensin eläinlääkäriltä. Koirat, joilla on toistuvia korvaongelmia, tarvitsevat usein ylläpitävää puhdistusta ja tulehdusta rauhoittavia korvatippoja eläinlääkärin kanssa sovitun aikataulun mukaan. Tarkista korvat kerran viikossa: paha haju, punoitus tai erite on merkki siitä, että korva kannattaa näyttää eläinlääkärille.

Entä kissan korvatulehdus?

Kissoilla korvatulehdukset ovat harvinaisempia kuin koirilla, ja yleisin syy on korvapunkki (Otodectes cynotis), etenkin pennuilla ja nuorilla kissoilla. Tyypillisiä merkkejä ovat tumma, kahvinporoja muistuttava lika korvassa ja voimakas kutina. Korvapunkki hoituu tehokkaasti loislääkkeellä, ja kaikki talouden kissat ja koirat hoidetaan samaan aikaan. Kissan toistuvan tai toispuoleisen korvaongelman taustalla voi olla allergia tai tulehduksellinen polyyppi – välikorvasta lähtevä hyvänlaatuinen kasvannainen, joka on yleisin nuorilla kissoilla mutta voi esiintyä missä iässä tahansa. Vanhemmalla kissalla on lisäksi suljettava pois korvakäytävän kasvain, joten myös kissan korva kannattaa aina tutkituttaa.

Milloin koiran korvatulehduksen kanssa pitää mennä eläinlääkäriin?

Aina, kun koira ravistelee päätään tai raapii korviaan toistuvasti, kun korva haisee tai siitä vuotaa eritettä tai kun korva on punoittava ja arka. Kiireellisesti, samana päivänä, jos koira pitää päätään kallellaan, kävelee horjuen, sen kasvojen toinen puoli roikkuu tai se on selvästi kivulias. Eläinklinikka Saaressa Vaasassa tutkimme korvat otoskoopilla ja korvanäytteen mikroskoopilla samalla käynnillä, ja kroonisia tapauksia varten meillä on video-otoskopia ja korvahuuhtelu. Varaa aika soittamalla (06) 321 7300 tai nettiajanvarauksen kautta.

Lähteet

1. Hoff S. (2025): Otitis Externa in Animals. Merck Veterinary Manual. merckvetmanual.com
2. Hoff S. (2025): Otitis Media and Interna in Animals. Merck Veterinary Manual. merckvetmanual.com
3. Nuttall T. (2023): Managing recurrent otitis externa in dogs: what have we learned and what can we do better? Journal of the American Veterinary Medical Association 261(S1):S10–S22. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
4. Saridomichelakis M.N. ym. (2007): Aetiology of canine otitis externa: a retrospective study of 100 cases. Veterinary Dermatology 18(5):341–347. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
5. O’Neill D.G. ym. (2021): Frequency and predisposing factors for canine otitis externa in the UK – a primary veterinary care epidemiological view. Canine Medicine and Genetics 8:7. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
6. Ruokavirasto: Ulkokorvan tulehdus, koira – mikrobilääkkeiden käyttösuositukset. ruokavirasto.fi
7. Secker B. ym. (2023): Pseudomonas spp. in Canine Otitis Externa. Microorganisms 11(11):2650. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
8. Olivry T. ym. (2015): Critically appraised topic on adverse food reactions of companion animals (1): duration of elimination diets. BMC Veterinary Research 11:225. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
9. Mueller R.S., Olivry T. (2017): Critically appraised topic on adverse food reactions of companion animals (4): can we diagnose adverse food reactions in dogs and cats with in vivo or in vitro tests? BMC Veterinary Research 13:275. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
10. Companion Animal Parasite Council (2019): Otodectic Mite. capcvet.org