Ruoka-allergiat koirilla ja kissoilla – oireet, diagnoosi ja eliminaatiodieetti

Ruoka-allergia on yksi koirien ja kissojen kutinan syistä. Tutkimuksissa sitä todetaan noin 15–20 %:lla kutiavista lemmikeistä – harvemmin kuin ympäristöallergiaa (atopiaa). Moni omistaja epäilee syyksi viljoja, mutta koirilla yleisimmät aiheuttajat ovat eläinproteiineja, kuten nautaa, maitotuotteita ja kanaa. Ruoka-allergian voi todeta ainoastaan eliminaatiodieetin ja ruoka-altistuksen avulla, ja autamme sinua kummassakin.

Oireet

Ruoka-allergian yleisimpiä oireita ovat kutina, tassujen nuoleminen sekä toistuvat korva- ja ihotulehdukset. Osalla lemmikeistä on lisäksi oksentelua, ripulia tai tavallista tiheämpää ulostamista. Kissat raapivat usein päätään, kasvojaan ja kaulaansa, ja moni nuolee turkkiaan niin paljon, että siihen tulee kaljuja laikkuja. Ruoka-allergia ei yleensä ole kausittainen, mutta myös ympäristöallergia on usein ympärivuotinen, joten pelkkä ympäri vuoden jatkuva kutina ei todista, että syy on ruoassa. Koirilla ruoka-allergia on todennäköisempi, jos kutinan lisäksi on ruoansulatuskanavan oireita. Allergia voi alkaa missä iässä tahansa. Lähes 40 %:lla ruoka-allergisista koirista oireet olivat alkaneet vuoden ikään mennessä.

Yleisimmät allergeenit

Koirilla, joiden ruoka-allergia oli varmistettu ruoka-altistuksella, yleisimmät aiheuttajat olivat nauta (34 % koirista), maitotuotteet (17 %), kana (15 %) ja vehnä (13 %). Harvinaisempia olivat soija (6 %), lammas (5 %) ja maissi (4 %). Osa koirista reagoi useisiin ruoka-aineisiin. Kissoja on tutkittu vähemmän, mutta niillä yleisimmät aiheuttajat olivat nauta, kala ja maitotuotteet. Yleisten aiheuttajien joukossa ainoa vilja on vehnä. Luvuissa voi näkyä se, mitä lemmikeille on tavallisimmin syötetty. ”Viljaton” ruoka ei ole ratkaisu, sillä se sisältää usein silti yleisimpiä allergeeneja, kuten nautaa tai kanaa.

Eliminaatiodieetti – ainoa luotettava diagnoosimenetelmä

Verikokeet eivät ole luotettavia ruoka-allergian toteamisessa: kun samaa näytettä tutkittiin toistuvasti, tulokset eivät olleet yhteneviä, ja testien tarkkuus vaihteli koirilla suuresti ja oli kissoilla heikko. Myöskään karva- ja sylkitestit eivät ole luotettavia. Luotettava menetelmä on eliminaatiodieetti: lemmikki syö vähintään 8 viikon ajan ainoastaan eliminaatiodieettiin tarkoitettua eläinlääkinnällistä erikoisruokaa, ja samalla loiset ja ihotulehdukset suljetaan pois tai hoidetaan. Dieettiruoka on joko hydrolysoitua proteiinia sisältävää ruokaa, jossa proteiinit on pilkottu niin pieniksi, ettei immuunijärjestelmä yleensä enää tunnista niitä, tai ruokaa, joka perustuu proteiiniin, jota lemmikki ei ole koskaan aiemmin syönyt. Tutkimuksissa yli 90 %:lla ruoka-allergisista koirista ja kissoista oireet olivat helpottaneet 8 viikon kuluessa.

Eliminaatiodieetin säännöt

Eliminaatiodieetin on oltava ehdottoman tiukka: lemmikki saa vain dieettiruokaa ja vettä. Ei makupaloja, ihmisten ruokaa, raakanahka- tai puruluita, maustettua hammastahnaa, ruokaan piilotettuja tabletteja eikä maustettuja lääkkeitä, kuten pureskeltavia matolääke-, kirppu- ja punkkitabletteja. Lääkkeet vaihdetaan mahdollisuuksien mukaan maustamattomiin vaihtoehtoihin, kuten niskan iholle annosteltaviin spot-on-loislääkkeisiin. Varmista, että koko perhe noudattaa sääntöjä eikä lemmikki pääse nappaamaan syötävää maasta tai roskista, saalistamaan tai syömään muiden lemmikkien ruokaa. Kaupasta ostettavat ruoat, joissa on ”rajattu määrä raaka-aineita” tai ”uusi proteiininlähde”, eivät sovellu: tutkimuksissa 33–83 % tällaisiksi merkityistä ruoista, myös osa eläinlääkinnällisistä erikoisruoista, sisälsi ainesosia, joita ei mainittu pakkausmerkinnöissä. Hydrolysoidut ruoat ovat pärjänneet paremmin. Siksi käytämme eliminaatiodieetissä eläinlääkinnällisiä erikoisruokia ja seuraamme tarkasti, miten lemmikkisi oireet muuttuvat. Jos kutina ei hellitä, voi olla tarpeen tehdä toinen kokeilu eri dieettiruoalla.

Altistusvaihe ja pitkäaikaishoito

Jos oireet helpottavat eliminaatiodieetillä, diagnoosi varmistetaan ruoka-altistuksella eli palaamalla vanhaan ruokaan. Tutkimuksissa noin puolella ruoka-allergisista koirista oireet uusiutuivat viiden vuorokauden ja noin 90 %:lla kahden viikon kuluessa. Kissat reagoivat nopeammin: puolet neljän vuorokauden ja noin 90 % viikon kuluessa. Jatka altistusta täydet kaksi viikkoa, ennen kuin päättelet, ettei syy ole ruoassa. Jos oireet palaavat, lemmikki siirtyy takaisin eliminaatiodieetille, kunnes ne rauhoittuvat. Sen jälkeen voidaan kokeilla yksittäisiä proteiineja yksi kerrallaan, jolloin selviää, mitkä niistä ovat turvallisia ja mitä on vältettävä. Ruoka-allergiaa ei voi parantaa, mutta kun oireita aiheuttavia ruoka-aineita vältetään, lemmikki pysyy yleensä oireettomana ilman lääkitystä. Osalla lemmikeistä on lisäksi ympäristöallergia, jolloin ne voivat silti tarvita muuta hoitoa.

Ruoka-allergian selvittäminen klinikallamme

Eläinklinikka Saarella autamme sinua ruoka-allergian selvittämisessä ja hoidossa. Suunnittelemme lemmikillesi yksilöllisen eliminaatiodieetin, hoidamme samalla allergian seurauksena syntyneet iho- ja korvatulehdukset ja seuraamme edistymistä koko selvityksen ajan. Myymme klinikalla myös eliminaatiodieettiin tarkoitettuja ruokia ja autamme sinua valitsemaan niistä oikean.

Lähteet

1. Olivry T. ym. (2015): Critically appraised topic on adverse food reactions of companion animals (1): duration of elimination diets. BMC Veterinary Research 11:225. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
2. Mueller R.S. ym. (2016): Critically appraised topic on adverse food reactions of companion animals (2): common food allergen sources in dogs and cats. BMC Veterinary Research 12:9. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
3. Olivry T., Mueller R.S. (2017): Critically appraised topic on adverse food reactions of companion animals (3): prevalence of cutaneous adverse food reactions in dogs and cats. BMC Veterinary Research 13:51. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
4. Mueller R.S., Olivry T. (2017): Critically appraised topic on adverse food reactions of companion animals (4): can we diagnose adverse food reactions in dogs and cats with in vivo or in vitro tests? BMC Veterinary Research 13:275. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
5. Olivry T., Mueller R.S. (2018): Critically appraised topic on adverse food reactions of companion animals (5): discrepancies between ingredients and labeling in commercial pet foods. BMC Veterinary Research 14:24. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
6. Mueller R.S., Olivry T. (2018): Critically appraised topic on adverse food reactions of companion animals (6): prevalence of noncutaneous manifestations of adverse food reactions in dogs and cats. BMC Veterinary Research 14:341. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
7. Olivry T., Mueller R.S. (2019): Critically appraised topic on adverse food reactions of companion animals (7): signalment and cutaneous manifestations of dogs and cats with adverse food reactions. BMC Veterinary Research 15:140. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
8. Olivry T., Mueller R.S. (2020): Critically appraised topic on adverse food reactions of companion animals (9): time to flare of cutaneous signs after a dietary challenge in dogs and cats with food allergies. BMC Veterinary Research 16:158. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
9. Pagani E. ym. (2018): Cross-contamination in canine and feline dietetic limited-antigen wet diets. BMC Veterinary Research 14:283. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
10. Hensel P. ym. (2015): Canine atopic dermatitis: detailed guidelines for diagnosis and allergen identification. BMC Veterinary Research 11:196. pmc.ncbi.nlm.nih.gov