Viljaton ruoka koirille ja kissoille – onko se tarpeellista vai haitallista?

Viljattomista lemmikkiruoista tuli suuri trendi, ja niitä markkinoitiin ”luonnollisempina”. Heinäkuussa 2018 Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA kuitenkin ilmoitti selvittävänsä sydänsairautta (DCM) koirilla, jotka söivät tiettyjä ruokia, joista monet olivat viljattomia. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä tutkimukset osoittavat – ja mitä me suosittelemme.

FDA:n selvitys ja sydänsairaus

Dilatoivassa kardiomyopatiassa (DCM), joka on yleensä suurten rotujen perinnöllinen sairaus, sydänlihas heikkenee ja sydän laajenee. FDA:n vuonna 2019 julkaisemassa koosteessa oli 515 koiria koskevaa ilmoitusta tammikuun 2014 ja huhtikuun 2019 väliltä. Niissä oli mukana monia rotuja, joiden ei tiedetä olevan sairaudelle alttiita; useimmin ilmoitettiin kultaisianoutajia, sekarotuisia ja labradorinnoutajia. Ilmoituksissa nimetyistä tuotteista yli 90 % oli viljattomia ja 93 % sisälsi herneitä ja/tai linssejä – vapaaehtoiset ilmoitukset eivät kuitenkaan kerro, kuinka yleinen sairaus on. FDA toteaa, että useimmissa ilmoitetuissa ruoissa, myös joissakin viljaa sisältävissä, oli palkokasveja (herneitä, linssejä, kikherneitä, papuja) ainesosaluettelon alkupäässä ja että palkokasveja on käytetty lemmikkiruoissa pitkään ”ilman näyttöä siitä, että ne olisivat sinänsä vaarallisia”. FDA ei ole osoittanut syy-yhteyttä, ja joulukuussa 2022 se ilmoitti, ettei se julkaise uusia päivityksiä ennen kuin merkittävää uutta tieteellistä tietoa on saatavilla.

Mitä kontrolloidut ruokintakokeet osoittavat

Ruokintakokeiden tulokset ovat olleet vaihtelevia. Kun 28 siperianhuskylle syötettiin 20 viikon ajan ruokia, joissa oli 0–45 % kokonaisia palkokasveja, sydämen ultraäänitutkimuksen löydökset ja sydämeen liittyvät verikoearvot pysyivät ennallaan. Satunnaistetussa, 18 kuukautta kestäneessä kokeessa 60 koiraa jaettiin syömään neljää eri ruokaa. Sydämeen liittyvät verikoearvot pysyivät normaaleina, eikä yhdellekään koiralle kehittynyt DCM:ää. Koirilla, joiden ruoassa oli viljaa sekä runsaasti herneitä ja hernekuitua, sydämen supistusvoima oli kuitenkin kokeen lopussa hieman heikompi, joskin yhä normaali, kuin hernettömiä ruokia syöneillä. Tutkimuksen tekijät esittivät yhdeksi mahdolliseksi selitykseksi läppäsairauden; yli 100 eläinkardiologia oli kirjeessään eri mieltä ja yhdisti muutoksen herneainesosiin eikä viljan puuttumiseen. Kahdeksalla beaglella tehdyssä kokeessa koirat söivät neljä viikkoa koeruokaa, jossa oli 58 % hernejauhoa (laatua, jota ei myydä kaupallisesti). Ruoka aiheutti lieviä, oireettomia muutoksia, jotka muistuttivat varhaista DCM:ää; linssipohjainen ruoka ei aiheuttanut niitä. Kokeet ovat pieniä, ja useimmat niistä ovat kestäneet paljon lyhyemmän ajan kuin sairastuneet koirat ovat syöneet tällaista ruokaa – tyypillisesti vuoden tai kauemmin.

Tutkimukset koirista, jotka syövät tavallista ruokaansa

Tällaiset tutkimukset osoittavat yhteyksiä, eivät syy-yhteyttä. Tutkimuksessa, jossa oli 188 tervettä koiraa, kammioperäisiä lisälyöntejä eli sydämen kammioista lähteviä ylimääräisiä lyöntejä oli useammin niillä koirilla, joiden ruoan kymmenen ensimmäisen ainesosan joukossa oli herneitä, linssejä tai perunaa (10 % vs. 2 %). Tällaisia ruokia syöneillä koirilla, samoin kuin viljattomia ruokia syöneillä, oli myös korkeampi troponiinipitoisuus. Troponiini on verestä mitattava sydänmerkkiaine, joka saattaa viitata vähäiseen sydänlihasvaurioon. Erillisessä tutkimuksessa irlanninsusikoirilla, jotka söivät runsaasti palkokasveja sisältävää ruokaa, oli samoin enemmän lisälyöntejä (6 koiraa 35:stä vs. 1 koira 62:sta). Yksittäisiä lisälyöntejä esiintyy myös terveillä koirilla, eikä sydämen ultraäänitutkimuksessa todettu eroja kummassakaan tutkimuksessa. Eräässä toisessa, 46 terveen koiran tutkimuksessa runsaasti palkokasveja sisältäviä ruokia syöneillä oli kuitenkin heikompi sydämen supistusvoima ja suurempi vasen kammio, joka on sydämen tärkein pumppaava osa. Kun 60:tä DCM:ää sairastavaa koiraa seurattiin, ruokavalion vaihdon ja hoidon jälkeen tila koheni hieman enemmän niillä 51 koiralla, jotka olivat syöneet tällaisia ruokia, kuin niillä 9 koiralla, jotka eivät olleet syöneet niitä. Yhdysvaltalaisessa Dog Aging Project -tutkimuksessa (yli 47 000 koiraa) omistajien ilmoittama viljaton ruokinta ei kuitenkaan ollut yhteydessä uusiin sydändiagnooseihin kahden vuoden aikana. Diagnoosit olivat enimmäkseen sydämen sivuääniä eivätkä nimenomaan DCM:ää, eikä palkokasveja tutkimuksessa tarkasteltu. Yhteyttä ei ole vahvistettu eikä suljettu pois; tutkimuksissa huomio kohdistuu yhä enemmän palkokasveihin eikä niinkään viljan puuttumiseen.

Tarvitseeko lemmikkini viljatonta ruokaa?

Todennäköisesti ei. Tutkimustieto ei tue väitteitä, joiden mukaan viljat olisivat pelkkiä ”täyteaineita” tai ruoka-allergioiden pääasiallinen syy. Maanviljelyn levitessä useimmille koirille kehittyi ylimääräisiä kopioita tärkkelystä pilkkovasta AMY2B-geenistä: niillä on keskimäärin noin viisi kertaa niin paljon kopioita kuin susilla. Joillakin arktisilla roduilla, kuten siperianhuskylla, kopioita on kuitenkin vähän (Arendt ym., 2016). Erään tutkimuksen mukaan koirat sulattivat yli 99 % kypsennettyjen viljapohjaisten ruokien tärkkelyksestä (Murray ym., 1999). Viljat ovat myös harvinaisempia allergeeneja kuin tärkeimmät eläinproteiinit, joskaan vehnä ei ole harvinainen allergeeni: 297 koirasta, joilla ruoka-allergia oli varmistettu, 34 % reagoi naudanlihaan, 17 % maitotuotteisiin, 15 % kanaan, 13 % vehnään, 4 % maissiin ja 2 % riisiin. Luvut saattavat osittain heijastaa sitä, mitä koirat ovat yleensä syöneet (Mueller ym., 2016).

Entä kissat?

Kissat ovat pakollisia lihansyöjiä: ne tarvitsevat runsaasti eläinproteiinia, ja niiden on saatava tauriinia ruoastaan, sillä tauriinin puute heikentää sydänlihasta (Pion ym., 1987). Viljattomissa kissanruoissa viljat korvataan usein perunalla, herneillä tai tapiokalla. Eräässä kuivaruokien vertailussa viljattomissa oli keskimäärin noin neljänneksen vähemmän hiilihydraatteja kuin viljaa sisältävissä, mutta pitoisuudet menivät laajalti päällekkäin, joten viljaton ei välttämättä tarkoita vähähiilihydraattista (Prantil ym., 2018). Lisäksi kissat sulattavat kypsennettyä tärkkelystä hyvin: kaikissa kuudessa tutkitussa kuivaruoassa, myös herne- ja linssipohjaisissa, tärkkelyksen sulavuus oli yli 93 % (de-Oliveira ym., 2008). Heinäkuuhun 2020 mennessä FDA:lle oli ilmoitettu yli 20 DCM:ää sairastavaa kissaa, kun koiria oli ilmoitettu yli 1 100. Tärkeintä on riittävä eläinproteiinin ja tauriinin saanti – ei se, onko ruoka viljatonta.

Eläinlääkärin suositus

Viljattomasta ruoasta ei ole osoitettu olevan hyötyä terveille koirille tai kissoille, joten valitse sitä vain, jos siihen on lääketieteellinen syy. FDA:n mukaan virastolla ei ole varmaa tietoa siitä, että nämä ruoat olisivat sinänsä epäturvallisia. Tuftsin yliopiston eläinravitsemuksen asiantuntijat pitävät silti palkokasveja ruoan kymmenen ensimmäisen ainesosan joukossa mahdollisena riskinä joillekin koirille, ja DCM:ää sairastaville koirille he suosittelevat hoidon rinnalle ruokaa, jossa ei ole palkokasveja eikä perunaa. Jos koirasi ruoan kymmenen ensimmäisen ainesosan joukossa on palkokasveja, keskustele asiasta eläinlääkärisi kanssa, varsinkin jos koirallasi on sydämen sivuääni tai se kuuluu sydänsairauksille alttiiseen rotuun. Kansainvälinen pieneläinlääkärijärjestö WSAVA ehdottaa, että valmistajalta kysytään, kuka ruoan koostumuksen suunnittelee – mieluiten pätevä eläinravitsemuksen asiantuntija – ja millaista tutkimusta valmistaja on tehnyt. Ruoka-allergia todetaan vähintään kahdeksan viikon eliminaatiodieetillä ja sen jälkeisellä ruoka-altistuksella, ei vaihtelemalla ruokia sattumanvaraisesti. Jos lemmikkisi väsyy helposti, yskii, hengittää vaikeasti tai pyörtyy, oireet on aina syytä tutkituttaa ruoasta riippumatta. DCM voi myös edetä ilman oireita; voimme kuunnella sydämen ja tutkia sen tarvittaessa ultraäänellä. Kerromme avoimuuden vuoksi, että Eläinklinikka Saari myy lemmikkiruokia.

Lähteet

1. U.S. Food and Drug Administration (FDA): FDA Investigation into Potential Link between Certain Diets and Canine Dilated Cardiomyopathy (updated 27 June 2019; notice of 23 December 2022). fda.gov
2. U.S. Food and Drug Administration (FDA): Questions & Answers: FDA’s Work on Potential Causes of Non-Hereditary DCM in Dogs (updated 19 August 2024). fda.gov
3. Singh P. ym. (2023): The Pulse of It: Dietary Inclusion of Up to 45% Whole Pulse Ingredients with Chicken Meal and Pea Starch in a Complete and Balanced Diet Does Not Affect Cardiac Function, Fasted Sulfur Amino Acid Status, or Other Gross Measures of Health in Adult Dogs. The Journal of Nutrition 153(5):1461–1475. doi.org
4. Morris E.M. ym. (2025): Different carbohydrate sources in dog foods supported overall health and cardiac function: an 18-mo prospective study in healthy adult dogs. Journal of Animal Science 103:skaf225. doi.org
5. Pion P.D. (2026): Letter to editor regarding different carbohydrate sources in dog foods supported overall health and cardiac function: an 18-month prospective study in healthy adult dogs (co-signed by 102 veterinarians). Journal of Animal Science 104:skag028. doi.org
6. Quilliam C. ym. (2023): Effects of a 28-day feeding trial of grain-containing versus pulse-based diets on cardiac function, taurine levels and digestibility in domestic dogs. PLOS ONE 18(5):e0285381; correction PLOS ONE 19(8):e0308509 (2024). doi.org
7. Adin D. ym. (2021): Effect of type of diet on blood and plasma taurine concentrations, cardiac biomarkers, and echocardiograms in 4 dog breeds. Journal of Veterinary Internal Medicine 35(2):771–779. doi.org
8. Coppinger L.M. ym. (2024): Echocardiographic and electrocardiographic findings in Irish Wolfhounds eating high-pulse or low-pulse diets. Journal of Veterinary Internal Medicine 38(3):1300–1304. doi.org
9. Owens E.J. ym. (2023): Comparison of echocardiographic measurements and cardiac biomarkers in healthy dogs eating nontraditional or traditional diets. Journal of Veterinary Internal Medicine 37(1):37–46. doi.org
10. Freeman L. ym. (2022): Prospective study of dilated cardiomyopathy in dogs eating nontraditional or traditional diets and in dogs with subclinical cardiac abnormalities. Journal of Veterinary Internal Medicine 36(2):451–463. doi.org
11. O’Brien J. ym. (2026): Multiple Modelling Methods Suggest That Grain-Free Diets Are Not Predictive of New Owner-Reported Cardiac Diagnoses Over Two Years in the Dog Aging Project, Despite Owner Misclassification of Diet. Veterinary Medicine and Science 12(5):e71213. doi.org
12. Freeman L.M. (2023): Diet-associated dilated cardiomyopathy: The cause is not yet known but it hasn’t gone away. Petfoodology, Cummings School of Veterinary Medicine, Tufts University. sites.tufts.edu
13. Arendt M. ym. (2016): Diet adaptation in dog reflects spread of prehistoric agriculture. Heredity 117(5):301–306. doi.org
14. Murray S.M. ym. (1999): Evaluation of selected high-starch flours as ingredients in canine diets. Journal of Animal Science 77(8):2180–2186. doi.org
15. Mueller R.S. ym. (2016): Critically appraised topic on adverse food reactions of companion animals (2): common food allergen sources in dogs and cats. BMC Veterinary Research 12:9. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
16. Prantil L.R. ym. (2018): Comparison of carbohydrate content between grain-containing and grain-free dry cat diets and between reported and calculated carbohydrate values. Journal of Feline Medicine and Surgery 20(4):349–355. doi.org
17. Pion P.D. ym. (1987): Myocardial failure in cats associated with low plasma taurine: a reversible cardiomyopathy. Science 237(4816):764–768. doi.org
18. de-Oliveira L.D. ym. (2008): Effects of six carbohydrate sources on diet digestibility and postprandial glucose and insulin responses in cats. Journal of Animal Science 86(9):2237–2246. doi.org
19. WSAVA Global Nutrition Committee (2021): Guidelines on Selecting Pet Foods. wsava.org