Viljaton lemmikkien ruokavalio on ollut valtava trendi viime vuosina. Markkinointi lupaa "luonnollisempaa" ruokavaliota, mutta vuonna 2018 Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA alkoi selvittää mahdollista yhteyttä viljattomien ruokavalioiden ja koirien sydänsairauden (DCM) välillä. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä tiede tällä hetkellä sanoo — ja mitä eläinlääkärit suosittelevat.
FDA:n tutkimus ja sydänsairaus
FDA tutki satoja raportteja dilatoivasta kardiomyopatiasta (DCM) — sydänsairaudesta, jossa sydänlihas heikkenee ja sydän laajenee. Huolestuttavaa oli, että DCM:ää esiintyi myös roduilla, jotka eivät perinnöllisesti ole sille alttiita, kuten kultaisillanoutajilla, labradoreilla ja sekarotuisilla koirilla. Raportoiduista ruokavalioista yli 90 % oli viljattomia ja 93 % sisälsi herneitä tai linssejä pääainesosina (FDA). FDA ei kuitenkaan ole osoittanut syy-yhteyttä: viraston mukaan raporttien määrä ei yksinään riitä todistamaan yhteyttä, eikä uusia päivityksiä ole julkaistu marraskuun 2022 jälkeen. Yhteys viljattomien ruokien ja DCM:n välillä on siis edelleen tieteellisesti avoin — ei vahvistettu mutta ei myöskään poissuljettu.
Tarvitseeko lemmikkini viljatonta ruokaa?
Markkinointiväite siitä, että viljat ovat pelkkiä "täyteaineita" tai yleinen allergioiden syy, ei perustu tieteeseen. Koirat ovat kehittyneet tuhansia vuosia ihmisen rinnalla, ja niillä on jopa noin 34 kopiota tärkkelystä pilkkovasta AMY2B-geenistä (tyypillisesti 4–34), kun susilla niitä on yleensä vain 2 (Axelsson ym., Nature 2013). Tämän geneettisen sopeutuman ansiosta koira sulattaa kypsennettyä viljaa erittäin tehokkaasti. Vilja-allergia on myös selvästi harvinaisempi kuin eläinproteiiniallergia: yleisimmät ruoka-allergeenit koirilla ovat nauta (34 %), maitotuotteet (17 %) ja kana (15 %), kun taas vehnä aiheuttaa noin 13 %, maissi 4 % ja riisi 2 % tapauksista (Mueller ym., 2016).
Entä kissat?
Kissat ovat lihansyöjiä ja tarvitsevat runsaasti eläinproteiinia. Viljattomat kissanruoat korvaavat kuitenkin viljat usein perunalla, herneillä tai tapiokalla — jolloin hiilihydraattipitoisuus on käytännössä sama tai jopa korkeampi. Tutkimukset osoittavat, että kissat sulattavat myös kasvipohjaiset hiilihydraatit tehokkaasti: tärkkelyksen kokonaissulavuus on yli 93 %, ruoka-aineesta riippuen noin 94–99 % (de-Oliveira ym., 2008). Kissojen ruoassa tärkeintä on riittävä eläinproteiinin ja tauriinin määrä — ei se, onko ruoka viljatonta vai ei.
Eläinlääkärin suositus
Älä valitse viljatonta ruokaa ilman lääketieteellistä syytä. Vältä ruokia, joissa herneet, linssit tai kikherneet ovat pääainesosina. Valitse ruoka tunnetuilta valmistajilta, jotka työllistävät eläinravitsemuksen asiantuntijoita ja toteuttavat ruokintakokeita (WSAVA:n suositus). Jos epäilet ruoka-aineallergiaa, ota yhteyttä eläinlääkäriin — oikea diagnoosi tehdään eliminaatiodieetillä, ei vaihtamalla satunnaisesti ruokaa. Jos lemmikkisi syö tällä hetkellä viljatonta ruokaa, keskustele eläinlääkärisi kanssa vaihtoehdoista.
Lähteet
- U.S. Food and Drug Administration (FDA): Investigation into potential link between certain diets and canine dilated cardiomyopathy (DCM) — Questions & Answers. fda.gov
- Axelsson E. ym. (2013): The genomic signature of dog domestication reveals adaptation to a starch-rich diet. Nature 495:360–364. nature.com
- Mueller R.S., Olivry T., Prélaud P. (2016): Critically appraised topic on adverse food reactions of companion animals (2): common food allergen sources in dogs and cats. BMC Veterinary Research 12:9. doi.org
- de-Oliveira L.D. ym. (2008): Effects of six carbohydrate sources on cat diet digestibility and postprandial glucose and insulin response. Journal of Animal Science 86(9):2237–2246. doi.org
- WSAVA Global Nutrition Committee: Guidelines on Selecting Pet Foods. wsava.org