Silver accredited Cat Friendly Clinic 2026

Anestesiaturvallisuus – tilastot, riskit ja miten minimoimme ne

Anestesia on välttämätön osa kirurgiaa, hammashoitoa ja monia diagnostisia toimenpiteitä. Moni omistaja on siitä huolissaan, ja se on ymmärrettävää. Terveellä koiralla tai kissalla riski on kuitenkin pieni. Laaja brittiläinen CEPSAF-tutkimus (Brodbelt ym. 2008) kattoi vuosina 2002–2004 koirilla 98 036 ja kissoilla 79 178 anestesiaa ja sedaatiota. Tutkimuksessa kuoli 48 tunnin kuluessa anestesiaan tai sedaatioon liittyvistä syistä noin yksi koira 600:sta (0,17 %) ja yksi kissa 400:sta (0,24 %). Terveillä potilailla riski oli paljon pienempi: koirilla 0,05 % (1/1 849) ja kissoilla 0,11 % (1/895). Uudempi tutkimus (Redondo ym. 2024) kattoi 55 022 koirille tehtyä anestesiaa 405 klinikalla ja sairaalassa 21 maassa (yleisklinikat, lähetepotilaita hoitavat klinikat ja yliopistosairaalat), ja siinä luku oli 0,69 %. Lukuja ei voi verrata suoraan, koska potilaat ja määritelmät erosivat toisistaan.

Riskitekijät ja ASA-luokitus

Potilaan terveydentila on yksi tärkeimmistä riskitekijöistä. Ennen anestesiaa potilaan kunto arvioidaan ASA-asteikolla (I–V). Terveillä potilailla (ASA I–II) riski on pieni, mutta sairailla (ASA III–V) se on moninkertainen: CEPSAF-tutkimuksessa koirilla 1,33 % ja kissoilla 1,40 %. Muita riskitekijöitä ovat päivystykselliset tai suunnittelemattomat toimenpiteet, vaativammat tai laajemmat toimenpiteet, korkea ikä, hyvin pieni kehonkoko (kissoilla myös erittäin suuri paino) sekä koirilla lihavuus. Brakykefaalisilla (lyhytkuonoisilla) koirilla komplikaatioiden riski anestesian aikana ja sen jälkeen on suurempi ahtaiden hengitysteiden vuoksi.

Moderni valvonta pelastaa henkiä

Valvomme tarkasti jokaista anestesiassa olevaa potilasta. Monitorimme seuraavat sydämen rytmiä (EKG), veren happikyllästeisyyttä (pulssioksimetria), uloshengitysilman hiilidioksidia (kapnografia), verenpainetta (ei-invasiivinen mittaus) ja ruumiinlämpöä. Lisäksi meillä on kaksi hengityskonetta hengityksen tukemiseen, ja kuuntelemme sydäntä ennen toimenpidettä ja sen aikana. Tärkeintä on, että koulutettu henkilö tulkitsee monitorien tietoja ja reagoi muutoksiin – laitteet eivät korvaa valppasta ammattilaista. Valvonta jatkuu myös heräämisvaiheessa: CEPSAF-tutkimuksessa anestesiaan ja sedaatioon liittyvistä kuolemista koirilla 47 % ja kissoilla 61 % tapahtui toimenpiteen jälkeen, monet niistä kolmen ensimmäisen tunnin kuluessa anestesian päättymisestä.

Anestesiamonitorin näyttö, jossa näkyvät EKG-käyrä, happikyllästeisyys, kapnografiakäyrä, ruumiinlämpö ja verenpaine; monitorin päällä hiilidioksidianalysaattori
Potilasmonitori anestesian aikana: näytöllä näkyvät yhtä aikaa EKG ja syke, happikyllästeisyys, hengitystaajuus, uloshengitysilman hiilidioksidi (kapnografia), ruumiinlämpö ja verenpaine. Kuva: Eläinklinikka Saari.

Balansoitu anestesia ja kivunhallinta

Nykyaikainen anestesia perustuu multimodaaliseen (”balansoituun”) lähestymistapaan: useiden lääkeaineiden yhdistäminen pienempinä annoksina on kokonaisuutena turvallisempaa kuin yksi lääke suurena annoksena. Anestesian induktioon käytämme laskimoon annettavia anesteetteja (propofolia tai alfaksalonia), ylläpitoon inhalaatioanesteetti isofluraania ja kivunhallintaan opioideja, ketamiinia ja paikallispuudutteita. Tämä balansoitu protokolla pienentää kunkin lääkkeen annosta ja samalla haittavaikutuksia, erityisesti sydämen toiminnan ja verenkierron lamaantumista.

Suomalainen eläinlääketieteen innovaatio – vatinoksaani

Helsingin yliopiston Yliopisto-lehden haastattelussa vuonna 2024 eläinanestesiologi Vilhelmiina Huuskonen, tuolloin apulaisprofessori University College Dublinissa, totesi, että kuolema anestesian aikana on eläimillä yleisempää kuin ihmisillä. Hänen väitöskirjansa Helsingin yliopistossa (marraskuu 2024) käsitteli vatinoksaania, kun sitä annettiin koirille ja lampaille yhdessä rauhoittavien lääkkeiden medetomidiinin ja deksmedetomidiinin kanssa. Vatinoksaani vaikuttaa pääasiassa aivojen ulkopuolella, joten se vähentää näiden rauhoittavien lääkkeiden ei-toivottuja sydän- ja verenkiertovaikutuksia (sykkeen hidastuminen, verisuonten supistuminen ja verenpaineen nousu sekä sydämen minuuttitilavuuden pieneneminen). Sedaatio ja kivunlievitys säilyvät pääosin, vaikka ne loppuvatkin hieman aikaisemmin. Huuskosen tutkimuksessa verenpaine saattoi laskea, kun deksmedetomidiinia ja vatinoksaania saaneita koiria pidettiin sen jälkeen isofluraanianestesiassa. Väitöskirja osoitti, että tällaista laskua voidaan hoitaa tehokkaasti tavanomaisilla verenpainetta nostavilla lääkkeillä ja että verenpainetta on seurattava tarkasti. Molekyyliä oli aiemmin tutkittu ihmisillä diabeteksen hoidossa. Sen yhdistämisen eläinten rauhoittaviin lääkkeisiin suunnitteli Helsingin yliopistossa Outi Vainion (nykyään emeritaprofessori) johtama tutkimusryhmä. Tuloksena syntynyt koirille tarkoitettu valmiste Zenalpha (medetomidiini + vatinoksaani) kehitettiin yhteistyössä suomalaisen Vetcare-yrityksen kanssa. Se sai myyntiluvan EU:ssa joulukuussa 2021 ja Yhdysvalloissa maaliskuussa 2022 sedaatioon tutkimusten ja pienten toimenpiteiden ajaksi.

Ennen anestesiaa

Jokainen potilas arvioidaan yksilöllisesti ennen anestesiaa. Arviointiin kuuluvat kliininen tutkimus sekä sydämen ja keuhkojen kuuntelu (auskultaatio). Verikokeita (täydellinen verenkuva ja biokemia) suositellaan, kun potilaan ikä, esitiedot tai tutkimuslöydökset antavat siihen aihetta, esimerkiksi iäkkäillä tai sairailla eläimillä. Myös AAHA:n vuoden 2020 suosituksissa anestesiaa edeltävät tutkimukset valitaan potilaskohtaisesti. Verikokeet voivat paljastaa piilevän munuais- tai maksasairauden, anemian tai elektrolyyttihäiriöitä, jotka vaikuttavat lääkkeiden valintaan ja annosteluun. Jos löydökset ovat merkittäviä, toimenpidettä voidaan siirtää, jotta potilaan tila saadaan ensin vakautettua.

Lähteet

  1. Brodbelt D.C. ym. (2008): The risk of death: the Confidential Enquiry into Perioperative Small Animal Fatalities. Veterinary Anaesthesia and Analgesia 35(5):365–373. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
  2. Brodbelt D.C. ym. (2007): Risk factors for anaesthetic-related death in cats: results from the confidential enquiry into perioperative small animal fatalities (CEPSAF). British Journal of Anaesthesia 99(5):617–623. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
  3. Brodbelt D.C. ym. (2008): Results of the confidential enquiry into perioperative small animal fatalities regarding risk factors for anesthetic-related death in dogs. JAVMA 233(7):1096–1104. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
  4. Redondo J.I. ym. (2024): Anaesthetic mortality in dogs: A worldwide analysis and risk assessment. Veterinary Record 195(1):e3604. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
  5. Grubb T. ym. (2020): 2020 AAHA Anesthesia and Monitoring Guidelines for Dogs and Cats. Journal of the American Animal Hospital Association 56(2):59–82. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
  6. Gruenheid M. ym. (2018): Risk of anesthesia-related complications in brachycephalic dogs. JAVMA 253(3):301–306. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
  7. Huuskonen V. (2024): Clinical justification for co-administering vatinoxan with (dex)medetomidine in dogs and sheep. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. hdl.handle.net
  8. Mattila R. (2024): Nukutus on eläimelle isompi riski kuin ihmiselle. Yliopisto-lehti 9/2024, Helsingin yliopisto. helsinki.fi
  9. Helsingin yliopisto (2022): Increasingly safe canine sedation – A new veterinary drug discovery goes global. helsinki.fi
  10. Union Product Database: Zenalpha 0,5 mg/ml + 10 mg/ml injektioneste, liuos, koirille. medicines.health.europa.eu
  11. U.S. FDA: Freedom of Information Summary, NADA 141-551 Zenalpha. animaldrugsatfda.fda.gov