Gastroskopia – mahalaukun tutkimus ja vierasesineiden poisto tähystimellä

Gastroskopia on tähystystutkimus, jossa taipuisa, kameralla varustettu tähystin (endoskooppi) viedään suun kautta ruokatorveen, mahalaukkuun ja ohutsuolen alkuosaan eli pohjukaissuoleen. Eläinlääkäri näkee limakalvon monitorilta, voi ottaa koepaloja (biopsioita) ja pystyy usein poistamaan nielaistun esineen – ilman kirurgista viiltoa.

Vierasesineen poisto – usein vaihtoehto leikkaukselle

Ruokatorvessa tai mahalaukussa olevan esineen poistossa tähystys on yleensä ensisijainen menetelmä. Julkaistuissa tutkimuksissa, jotka on tehty enimmäkseen koirilla yliopistollisissa eläinsairaaloissa ja erikoisklinikoissa, esine saatiin poistettua tähystimellä noin 8–9 tapauksessa kymmenestä. Onnistuminen riippuu esineestä, sen sijainnista ja tähystävän eläinlääkärin kokemuksesta. Koirat nielevät usein sukkia ja muita kangasesineitä, muovia, luita ja leluja, kissat puolestaan useammin narua, ompelulankaa, villalankaa tai ompeluneuloja. Jos esinettä ei saada poistettua tähystimellä tai jos lankamainen vierasesine on jo edennyt suoleen, tarvitaan yleensä leikkaus. Eläinklinikka Saarella se tehdään mahdollisuuksien mukaan samassa nukutuksessa, mutta päivän aikataulu ei aina salli sitä.

Jos lemmikkisi on nielaissut jotain

Soita heti eläinlääkärille numeroon (06) 321 7300 tai aukioloaikojemme ulkopuolella alueen eläinlääkäripäivystykseen numeroon 0600 399 299. Esine voi siirtyä mahalaukusta suoleen tähystimen ulottumattomiin. Mitä kauemmin esine on elimistössä, sitä enemmän vahinkoa se voi aiheuttaa. Kyse on hätätilanteesta, jos lemmikki kuolaa, kakoo, yökkäilee, oksentaa toistuvasti tai yrittää jatkuvasti niellä. Terävän esineen (neulan, kalakoukun, luunsirun tai hammastikun), nappipariston tai useamman kuin yhden magneetin nieleminen on aina hätätilanne. Älä koskaan vedä suusta tai peräaukosta roikkuvasta narusta tai langasta – vetäminen voi repiä suolen seinämän. Älä oksennuta lemmikkiä kotona, ellei eläinlääkäri neuvo tekemään niin.

Kroonisten vatsaoireiden selvittäminen

Gastroskopia on keskeinen tutkimus, kun krooninen oksentelu, ripuli, laihtuminen tai huono ruokahalu on jäänyt selittämättä esimerkiksi veri- ja ulostetutkimusten, vatsan ultraäänitutkimuksen ja usein myös ruokavaliokokeilun jälkeen. Tähystyksessä näkyvät haavaumat, kyhmyt ja polyypit, mutta tulehduksen tai kasvaimen voi varmistaa vain mikroskoopilla. Siksi diagnostisessa gastroskopiassa suositellaan koepalojen ottamista silloinkin, kun limakalvo näyttää normaalilta – mieluiten useita koepaloja sekä mahalaukusta että pohjukaissuolesta. Koepalavastaus valmistuu yleensä 5–10 työpäivässä, ja patologin tutkimus laskutetaan erikseen.

Mitä gastroskopialla ei nähdä

Tähystyksessä otetut koepalat sisältävät vain seinämän sisimmän kerroksen eli limakalvon, ja tähystin yltää vain ohutsuolen alkuosaan. Seinämän syvemmissä kerroksissa tai kauempana suolistossa oleva sairaus voi jäädä huomaamatta. Esimerkiksi kissoilla koepaloissa voi näkyä pelkkää tulehdusta, vaikka alempana suolistossa on lymfooma (eräs syöpätyyppi). Eläinlääkäri voi silloin ehdottaa lisänäytteitä, esimerkiksi leikkauksessa otettavia koepaloja.

Toimenpide

Gastroskopia tehdään yleisanestesiassa. Ennen suunniteltua tutkimusta lemmikin pitää paastota noin 12 tuntia: ruokaa ei anneta, mutta vettä saa juoda toimenpidepäivän aamuun asti. Eräässä tutkimuksessa vierasesineen poisto kesti 10 minuutista 2 tuntiin, keskimäärin noin tunnin.

Edut ja riskit

Vatsaan ei tehdä viiltoa, toipuminen on yleensä nopeaa ja useimmat gastroskopiapotilaat pääsevät kotiin samana päivänä. Vakavat komplikaatiot ovat melko harvinaisia, mutta mikään anestesiassa tehtävä toimenpide ei ole riskitön. Yksi vakavimmista on ruoansulatuskanavan seinämän repeämä (perforaatio). Erään yliopistollisen eläinsairaalan tutkimuksessa näin kävi noin yhdelle tuhannesta koirasta ja yhdelle kuudestakymmenestä kissasta, joille tehtiin ruoansulatuskanavan tähystys. Repeämä oli mahdollisesti yleisempi, jos seinämässä oli ennestään sairausmuutoksia tai haavaumia. Luiden ja minkä tahansa ruokatorveen juuttuneen esineen poistoon liittyy suurempi riski etenkin pienillä koirilla ja silloin, kun esine on ollut elimistössä jo päiviä.

Milloin kannattaa ottaa yhteyttä?

Varaa aika, jos lemmikilläsi on pitkittynyttä tai toistuvaa oksentelua, ripulia, huonoa ruokahalua tai laihtumista tai jos sen ulosteessa on verta tai limaa. Jos lemmikki oksentaa toistuvasti, vaikuttaa huonovointiselta tai on saattanut niellä jonkin esineen, soita meille heti numeroon (06) 321 7300. Aukioloaikojemme ulkopuolella soita alueen eläinlääkäripäivystykseen numeroon 0600 399 299. Yhdellä eläinlääkäreistämme on lisäkoulutusta tähystystutkimuksiin.

Lähteet

1. Maggi G. ym. (2023): Endoscopic Retrieval of Esophageal and Gastric Foreign Bodies in Cats and Dogs: A Retrospective Study of 92 Cases. Veterinary Sciences 10(9):560. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
2. Poggiani F.M. ym. (2020): Endoscopic Removal of Foreign Body in Upper Gastrointestinal Tract in Dogs: Success Rate and Complications. Acta Scientiae Veterinariae 48:1735. seer.ufrgs.br
3. Gianella P. ym. (2009): Oesophageal and gastric endoscopic foreign body removal: complications and follow-up of 102 dogs. Journal of Small Animal Practice 50(12):649–654. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
4. Irom S. ym. (2014): Gastrointestinal perforation associated with endoscopy in cats and dogs. Journal of the American Animal Hospital Association 50(5):322–329. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
5. Evans S.E. ym. (2006): Comparison of endoscopic and full-thickness biopsy specimens for diagnosis of inflammatory bowel disease and alimentary tract lymphoma in cats. Journal of the American Veterinary Medical Association 229(9):1447–1450. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
6. Marsilio S. ym. (2023): ACVIM consensus statement guidelines on diagnosing and distinguishing low-grade neoplastic from inflammatory lymphocytic chronic enteropathies in cats. Journal of Veterinary Internal Medicine 37(3):794–816. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
7. Rychlik A., Kaczmar E. (2020): Endoscopic Biopsies and Histopathological Findings in Diagnosing Chronic Gastrointestinal Disorders in Dogs and Cats. Veterinary Medicine International 2020:8827538. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
8. Defarges A. (2024): Esophageal Foreign Bodies in Small Animals. Merck Veterinary Manual. merckvetmanual.com
9. Winkler K.P. (2025): Gastrointestinal Obstruction in Small Animals. Merck Veterinary Manual. merckvetmanual.com
10. Gwaltney-Brant S.M. (2026): Household Hazards. Merck Veterinary Manual, Pet Owner Version. merckvetmanual.com
11. Garneau M.S., McCarthy R.J. (2015): Multiple magnetic gastrointestinal foreign bodies in a dog. Journal of the American Veterinary Medical Association 246(5):537–539. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
12. Catwatch / Cornell Feline Health Center (2023): When Your Cat Eats String. catwatchnewsletter.com
13. ASPCA Animal Poison Control Center (2019): Is It Ever Safe to Induce Vomiting? aspca.org