Suomessa koiraa tai kissaa ei enää madoteta ”varmuuden vuoksi” useita kertoja vuodessa. Nykyaikainen sisäloishäätö perustuu riskinarviointiin: koiran- ja kissanpennut sekä metsästävät, vapaana kulkevat tai matkustavat eläimet madotetaan ohjelman mukaan, kun taas terve, vähäriskinen aikuinen tutkitaan ulostenäytteellä ja lääkitään vain tarvittaessa. Ajatus on yksinkertainen – madotetaan oikeaan aikaan ja oikeasta syystä, ei kalenterin mukaan. Alta löydät eurooppalaiseen ESCCAP-ohjeistukseen ja suomalaiseen käytäntöön perustuvat nykyiset suositukset kaikenikäisille kissoille ja koirille, matotartunnan oireet, ohjeet valmisteen valintaan sekä matkustavien koirien lakisääteisen heisimatolääkityksen.
Kuinka usein kissa pitää madottaa?
Aikuiselle sisäkissalle riittää yleensä madotus 1–2 kertaa vuodessa – ja mieluiten vasta, kun ulostenäyte osoittaa sen tarpeelliseksi. Ulkona liikkuva kissa madotetaan noin 4 kertaa vuodessa ja hiiriä ja muita jyrsijöitä aktiivisesti pyydystävä kissa kuukausittain, koska jyrsijät levittävät heisimatoja. Mitä enemmän kissasi metsästää, sitä useammin se tarvitsee matolääkkeen; pelkästään sisällä elävä kissa, jonka ulostenäyte on puhdas, ei välttämättä tarvitse madotusta lainkaan.
Milloin kissanpentu madotetaan ensimmäisen kerran?
Kissanpennun ensimmäinen madotus tehdään 3 viikon iässä, ja se toistetaan 2 viikon välein, kunnes vieroituksesta on kulunut 2 viikkoa. Sen jälkeen pennut, joilla riski jatkuu – esimerkiksi ulkona liikkuvat pennut – madotetaan kuukausittain 6 kuukauden ikään asti, muut ulostenäytteen perusteella. Emo madotetaan samaan aikaan pentueen kanssa. Kissanpennut madotetaan näin varhain ja näin usein siksi, että suolinkaisen toukat siirtyvät niihin maidon kautta, ja runsas matomäärä hidastaa pennun kasvua – pömppömaha, himmeä turkki, ripuli ja huono painonnousu ovat tyypillisiä. Juuri kotiin otettu kissanpentu madotetaan saman ohjelman mukaan, jos sen taustaa ei tiedetä, mieluiten 1–2 viikkoa ennen ensimmäistä rokotusta.
Tarvitseeko sisäkissa madotusta?
Harvemmin kuin ulkokissa – mutta tarvitsee. Sisäkissa voi saada suolinkaisen munia kengissä tai turkissa kulkeutuneesta liasta, ruukkukasvien mullasta tai raakalihasta, ja kissa, joka nappaa sisällä satunnaisen hiiren, voi saada heisimatoja. Järkevä käytäntö sisäkissalle on ulostenäyte kerran vuodessa ja madotus vain, jos loisia löytyy – tai rutiinimadotus 1–2 kertaa vuodessa, jos et halua tutkituttaa näytettä. Kissanpennut madotetaan pentuohjelman mukaan elintavoista riippumatta.
Mistä tiedän, onko kissalla tai koiralla matoja?
Usein et tiedäkään – moni tartunnan saanut aikuinen eläin ei oireile lainkaan, ja juuri siksi ulostenäyte on tärkeä. Tarkkaile turvonnutta mahaa (etenkin kissan- ja koiranpennuilla), laihtumista hyvästä ruokahalusta huolimatta, ripulia tai oksentelua, himmeää turkkia, takapuolen hankaamista lattiaan sekä riisinjyvän näköisiä heisimadon jaokkeita peräaukon ympärillä tai makuupaikassa. Suolinkaisia näkee joskus oksennuksessa tai ulosteessa vaaleina, spagettimaisina säikeinä. Jos huomaat jotakin näistä, tuo ulostenäyte klinikalle – tutkimme sen samana päivänä.
Kuinka usein koira pitää madottaa?
Madotusväli riippuu koiran elintavoista. Pääosin sisällä oleva koira, joka tapaa muita koiria vain vähän, madotetaan 1–2 kertaa vuodessa – tai sen ulostenäyte tutkitaan yhtä usein ja lääkitään vain tarvittaessa. Tavallinen perhekoira, joka tapaa muita koiria puistoissa ja lenkeillä, madotetaan tai sen ulostenäyte tutkitaan noin 4 kertaa vuodessa. Metsästyskoirat, vapaana liikkuvat koirat, saalista, raatoja tai ulosteita syövät koirat sekä matkustavat koirat madotetaan 4–12 kertaa vuodessa, ja metsästyskaudella kuukausittainen heisimatolääkitys on perusteltu. Myös koira, joka syö pakastamatonta tai kunnolla kuumentamatonta raakalihaa, tarvitsee heisimatolääkkeen kuukausittain.
Milloin koiranpentu madotetaan ensimmäisen kerran?
Koiranpennut madotetaan ensimmäisen kerran 2 viikon iässä, koska suolinkaisen toukat siirtyvät niihin jo kohdussa ja maidon kautta. Madotus toistetaan 2 viikon välein, kunnes vieroituksesta on kulunut 2 viikkoa, ja sen jälkeen pennut, joilla riski jatkuu – esimerkiksi pentukoulut ja koirapuistot – madotetaan kuukausittain 6 kuukauden ikään asti; emo madotetaan yhdessä pentueen kanssa. Pyydä kasvattajalta pennun madotustiedot, kun haet pennun kotiin, ja jatka eläinlääkärisi suosittelemaa ohjelmaa – säännöllisesti muita koiria tapaavalla pennulla se tarkoittaa tyypillisesti madotusta kuukausittain puolen vuoden ikään asti.
Milloin ulostenäyte riittää madotuksen sijaan?
Terveelle, vähäriskiseen ryhmään kuuluvalle aikuiselle – sisäkissalle tai koiralle, joka on enimmäkseen sisällä ja tapaa vain vähän muita koiria – riittää ulostenäyte kerran tai kahdesti vuodessa: jos näyte on puhdas, lääkettä ei tarvita. Koirat ja kissat, joilla on enemmän altistusta (puistolenkit ja koirakontaktit, ulkoilu), tutkitaan yhtä usein kuin ne muuten madotettaisiin, eli noin 4 kertaa vuodessa. Kerää pieni määrä tuoretta ulostetta (kolmelta peräkkäiseltä päivältä samaan purkkiin) ja tuo se klinikalle; tutkimme näytteen mikroskoopilla madonmunien ja Giardian varalta. Kun lääkitään vain silloin, kun loisia löytyy, vältetään turha lääkitys ja hidastetaan lääkeresistenssin kehittymistä – se ei ole vielä todettu ongelma Euroopassa, mutta hakamadoilla sitä on jo nähty Yhdysvalloissa ja Australiassa.
Mitkä suolistomadot ovat yleisiä Suomessa?
Suolinkaiset (Toxocara) ovat yleisin löydös kissoilla sekä koiran- ja kissanpennuilla, ja ne ovat zoonooseja – ne voivat tarttua ihmiseen, erityisesti pieniin lapsiin, mikä on hyvä syy madottaa nuoret eläimet kunnolla. Heisimatoja esiintyy lähinnä eläimillä, jotka syövät jyrsijöitä tai raakaa lihaa. Giardia on ripulia aiheuttava alkueläin, joka leviää saastuneen veden ja ympäristön kautta. Hakamatoja (Uncinaria) löytyy suomalaisilta koirilta suunnilleen yhtä usein kuin suolinkaisia, kun taas piiskamadot ovat harvinaisia. Vaarallista myyräekinokokkia eli ketun heisimatoa (Echinococcus multilocularis) ei esiinny Suomessa – matkustavien koirien tuontisäännöt ovat olemassa juuri siksi, että näin pysyisi jatkossakin – mutta sen sukulainen hirviekinokokki (E. canadensis) esiintyy susilla, hirvillä ja poroilla Itä- ja Pohjois-Suomessa ja voi tarttua koiraan, joka syö raakoja hirven tai poron sisäelimiä. Sekin on yksi syy siihen, miksi metsästyskoirat saavat säännöllisen heisimatolääkityksen.
Mikä matolääke kannattaa valita – tabletti, pasta vai spot-on?
Oikea valmiste riippuu siitä, mitä loisia halutaan häätää: heisimatoihin tarvitaan pratsikvanteli, kun taas suolinkaisiin tehoavat milbemysiini, pyranteeli, fenbendatsoli tai emodepsidi. Yhdistelmätabletit kattavat molemmat; niskaan annosteltavat spot-on-valmisteet ovat käteviä kissoille, jotka eivät suostu ottamaan tabletteja, ja pastat sopivat koiran- ja kissanpennuille. Suomessa fenbendatsoli-, flubendatsoli- ja pyranteelivalmisteita sekä pratsikvantelia yksinään tai pyranteeliin yhdistettynä (kuten Drontal-tabletit tai Dronspot-spot-on) saa apteekista ilman reseptiä, kun taas milbemysiini (Milbemax), emodepsidi (Profender) sekä kirppuja, punkkeja ja matoja yhdessä torjuvat spot-on-valmisteet vaativat eläinlääkärin reseptin. Annos määräytyy painon mukaan ja valmiste valitaan loisen mukaan – kysy siis meiltä, mikä tuote sopii lemmikillesi, etenkin jos kyseessä on kissan- tai koiranpentu, tiine eläin tai eläin, jolla on muu lääkitys.
Pitääkö madottaa ennen rokotusta?
Se on hyvä käytäntö erityisesti koiran- ja kissanpennuilla: runsas matomäärä saattaa heikentää rokotevastetta, eikä matoinen pentu ole terve pentu rokotettavaksi, ja pentujen madotusohjelma ajoittaa madotuksen luontevasti 1–2 viikkoa ennen jokaista rokotuskäyntiä. Tervettä aikuista ei tarvitse madottaa vain siksi, että rokotus on ajankohtainen – tuo sen sijaan ulostenäyte mukaan, niin tutkimme sen samalla käynnillä.
Mikä on matkustavan koiran lakisääteinen heisimatolääkitys?
Kun koira palaa ulkomailta Suomeen, se on lain mukaan lääkittävä ekinokokkia (ketun heisimatoa) vastaan pratsikvantelilla tai yhtä tehokkaalla valmisteella. Lääkityksen antaa eläinlääkäri ulkomailla 1–5 vuorokautta (24–120 tuntia) ennen Suomeen saapumista, ja se merkitään lemmikkipassiin – tämä koskee myös Ruotsia, Vaasa–Uumaja-lautta mukaan lukien. Usein EU-maissa, Norjassa ja Sveitsissä matkustavat koirat voivat käyttää 28 päivän sääntöä: kaksi aloituslääkitystä, jotka eläinlääkäri antaa Suomessa 1–28 päivän välein, ja sen jälkeen lääkitys enintään 28 päivän välein missä tahansa näistä maista niin, että viimeinen annos annetaan Suomessa matkan jälkeen – jokaisen annoksen antaa eläinlääkäri, ja jokainen merkitään passiin. Lääkitystä ei tarvita koirille, jotka saapuvat suoraan Norjasta, Irlannista tai Maltalta, ja suoraan Suomesta Norjaan tai Isoon-Britanniaan matkustavat koirat on vapautettu siitä perillä. Kaikki matkustusvaatimukset löytyvät EU-lemmikkipassia käsittelevältä sivultamme.
Arvioimme mielellämme lemmikkisi todellisen madotustarpeen ilman turhaa lääkitystä. Varaa aika ulostenäytteen tutkimukseen tai madotukseen Eläinklinikka Saarella – yhdessä varmistamme, että lemmikkisi hoidetaan oikeaan aikaan.
Lähteet
- ESCCAP: Guideline 01 — Worm Control in Dogs and Cats (European Scientific Counsel Companion Animal Parasites). esccap.org
- Ruokavirasto: Koirien, kissojen ja frettien tuonti EU-maista Suomeen. ruokavirasto.fi
- Ruokavirasto: Usein kysyttyä ekinokokkilääkityksestä. ruokavirasto.fi
- CAPC (Companion Animal Parasite Council): Ascarid (roundworm) guidelines. capcvet.org