Avoin valtimotiehyt (PDA) koirilla – synnynnäinen sydänvika, joka voidaan yleensä parantaa

Avoin valtimotiehyt eli PDA on yksi koirien yleisimmistä synnynnäisistä sydänvioista. Valtimotiehyt on verisuoni, joka yhdistää aortan ja keuhkovaltimon ennen syntymää ja jonka pitäisi sulkeutua pian syntymän jälkeen. Jos se jää auki, sydän kuormittuu liikaa, ja useimmille hoitamattomille koirille kehittyy sydämen vajaatoiminta ensimmäisten 1–2 elinvuoden aikana. Kun PDA löydetään varhain ja tiehyt suljetaan, koira yleensä paranee.

Mikä on PDA?

Ennen syntymää keuhkot eivät vielä toimi, ja veri ohittaa ne valtimotiehyen kautta. Syntymän jälkeen keuhkot täyttyvät ilmalla, happipitoisuus nousee ja valtimotiehyt supistuu. Koiralla se sulkeutuu normaalisti ensimmäisen elinviikon aikana. PDA:ssa tiehyt jää auki. Veri virtaa silloin jatkuvasti aortasta keuhkovaltimoon, keuhkojen läpi ja takaisin sydämen vasemmalle puolelle, joka ylikuormittuu ja laajenee. Mitä suurempi tiehyt, sitä raskaampi kuormitus.

Alttiit rodut

PDA:lla on perinnöllinen tausta, ja sairastuneista koirista noin kolme neljästä on narttuja. Sitä esiintyy eniten pienillä roduilla (esimerkiksi bichon frisé, chihuahua, maltankoira, pomeranian, villakoira, yorkshirenterrieri ja shetlanninlammaskoira), mutta myös isommat rodut, kuten saksanpaimenkoira, voivat sairastua. PDA:ta sairastavia koiria ei pitäisi käyttää jalostukseen, vaikka hoito olisi onnistunut. Myös niiden vanhempien, sisarusten ja jälkeläisten sydän tulisi tutkia. PDA:ta esiintyy myös kissoilla, mutta harvemmin.

Oireet – mitä omistaja voi huomata

Useimmat PDA:ta sairastavat pennut vaikuttavat terveiltä, kun vika löydetään, ja osalla koirista se havaitaan vasta aikuisiällä. Yleensä vika huomataan pennun rutiinikäynnillä, kun eläinlääkäri kuulee jatkuvan, ”konemaisen” sivuäänen. Joskus rintakehän vasemmalta puolelta voi tuntea surisevaa värinää. Osa pennuista on vaisuja, väsyy nopeasti leikkiessään, hengittää tiheään tai yskii. Tiheä tai vaivalloinen hengitys levossa voi olla merkki nesteestä keuhkoissa (sydämen vajaatoiminta), ja silloin koira tarvitsee kiireellisesti eläinlääkärin hoitoa.

Kääntynyt PDA – tärkeä poikkeus

Pienellä osalla koirista suuri PDA aiheuttaa vaikean keuhkoverenpainetaudin (pulmonaalihypertensio), jolloin oikovirtaus kääntyy ja veri virtaa ”väärään” suuntaan, keuhkovaltimosta aorttaan. Tyypillinen sivuääni häviää tällöin. Koira voi väsyä helposti tai lyyhistyä rasituksessa takajalkojen heiketessä. Häpy tai esinahka voi näyttää sinertävältä, kun taas ikenet pysyvät vaaleanpunaisina. Vähähappista verta kulkeutuu munuaisiin, jotka saavat elimistön tuottamaan liikaa punasoluja (polysytemia). Näillä koirilla valtimotiehyttä ei saa sulkea, koska sulkeminen voi aiheuttaa hengenvaarallisen oikeanpuoleisen sydämen vajaatoiminnan. Hoitona käytetään lääkitystä, kuten sildenafiilia, ja punasolujen määrää pidetään kurissa joko poistamalla verta ajoittain tai hydroksikarbamidi-nimisellä lääkkeellä. Pitkän aikavälin ennuste on varauksellinen tai huono, mutta elinaika vaihtelee suuresti, ja osa koirista elää vuosia.

Hoito

Tyypillinen (vasemmalta oikealle suuntautuva) PDA hoidetaan sulkemalla valtimotiehyt. Leikkauksessa rintakehä avataan ja tiehyt suljetaan sitomalla (ligaatio). Katetritoimenpiteessä suljinlaite, useimmiten Amplatz Canine Duct Occluder (ACDO), viedään verisuonta pitkin, yleensä nivusesta, ja se tukkii tiehyen sisältäpäin. Tämä on vähemmän kajoava menetelmä, mutta koiran on oltava tarpeeksi suuri laitetta varten, joten hyvin pienet koirat leikataan usein. Kumpikin menetelmä onnistuu useimmilla koirilla. Kuolemantapaukset ovat harvinaisia: 456 koiran tutkimuksessa koirista kuoli 2,6 % kolmen päivän kuluessa toimenpiteestä. Vuoden 2025 tutkimuksessa, jossa 200 koiran tiehyt suljettiin ACDO-laitteella, koirista kuoli 0,5 %. Riski on suurempi, jos sydän on jo selvästi laajentunut. Lääkityksellä voidaan vakauttaa sydämen vajaatoimintaa sairastavan koiran tila ennen sulkemista, mutta se ei paranna PDA:ta. Tiehyt on parasta sulkea pian diagnoosin jälkeen, mieluiten ennen kuin sydämen vajaatoiminnan merkkejä ilmenee.

Diagnostiikka klinikallamme

Eläinklinikka Saarella jokaisen pennun sydän kuunnellaan ensimmäisellä käynnillä. Jos kuulemme sivuäänen, eläinlääkärimme Leena Sandström voi tehdä sydämen ultraäänitutkimuksen (ekokardiografia) klinikallamme. Tutkimus varmistaa PDA:n, näyttää, kuinka paljon se kuormittaa sydäntä, ja selvittää, onko sydämessä muita vikoja. Emme itse sulje valtimotiehyitä: jos sulkeminen on tarpeen, ohjaamme koirasi lähetteellä eläinsairaalaan, jossa toimenpide tehdään.

Ennuste

Kun valtimotiehyt suljetaan ennen kuin sydämen vajaatoiminta kehittyy, ennuste on erinomainen, ja useimmat koirat elävät normaalin eliniän. Sydän alkaa pienentyä vuorokauden kuluessa sulkemisesta ja palautuu seuraavien kuukausien aikana yleensä normaali- tai lähes normaalikokoiseksi. Kontrolliultraäänitutkimuksella varmistetaan, että tiehyt on sulkeutunut kokonaan. Ilman sulkemista ennuste on huono. Yhdysvaltalaisessa 520 koiran tutkimuksessa niiden koirien, joilla ei ollut muita sydänvikoja, arvioitu mediaanielinaika oli noin 12 vuotta, jos tiehyt suljettiin, ja noin 2 vuotta ilman sulkemista. Tutkimuksessa hoitamatta jätettyjä koiria oli vähän, joten luvut ovat karkeita arvioita.

Tärkein viesti omistajille

Jokaisen pennun sydän tulisi kuunnella ensimmäisellä eläinlääkärikäynnillä. Jos sivuääni kuuluu, sydämen ultraäänitutkimus tulisi tehdä viipymättä. PDA voidaan yleensä parantaa – kunhan se löydetään ajoissa. Alttiiden rotujen omistajien ja kasvattajien on syytä olla erityisen valppaina.

Lähteet

1. Merck Veterinary Manual: Cardiac Shunts in Animals (Patent Ductus Arteriosus). merckvetmanual.com
2. Merck Veterinary Manual: Overview of Congenital and Inherited Anomalies of the Cardiovascular System in Animals. merckvetmanual.com
3. Saunders AB, Gordon SG, Boggess MM, Miller MW (2014): Long-term outcome in dogs with patent ductus arteriosus: 520 cases (1994–2009). Journal of Veterinary Internal Medicine 28(2):401–410. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
4. Buchanan JW, Patterson DF (2003): Etiology of patent ductus arteriosus in dogs. Journal of Veterinary Internal Medicine 17(2):167–171. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
5. den Toom ML, Meiling AE, Thomas RE, Leegwater PA, Heuven HC (2016): Epidemiology, presentation and population genetics of patent ductus arteriosus (PDA) in the Dutch Stabyhoun dog. BMC Veterinary Research 12:105. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
6. Goodrich KR, Kyles AE, Kass PH, Campbell F (2007): Retrospective comparison of surgical ligation and transarterial catheter occlusion for treatment of patent ductus arteriosus in two hundred and four dogs (1993–2003). Veterinary Surgery 36(1):43–49. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
7. Singh MK, Kittleson MD, Kass PH, Griffiths LG (2012): Occlusion devices and approaches in canine patent ductus arteriosus: comparison of outcomes. Journal of Veterinary Internal Medicine 26(1):85–92. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
8. Ciccozzi M, Stauthammer CD, Coats C, et al. (2025): Transcatheter Amplatz canine duct occluder placement for patent ductus arteriosus occlusion: a retrospective analysis of outcomes and complications in 200 dogs. Journal of Veterinary Cardiology 60:36–45. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
9. Bureau S, Monnet E, Orton EC (2005): Evaluation of survival rate and prognostic indicators for surgical treatment of left-to-right patent ductus arteriosus in dogs: 52 cases (1995–2003). Journal of the American Veterinary Medical Association 227(11):1794–1799. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
10. Stauthammer CD, Tobias AH, Leeder DB, Krüger MU (2013): Structural and functional cardiovascular changes and their consequences following interventional patent ductus arteriosus occlusion in dogs: 24 cases (2000–2006). Journal of the American Veterinary Medical Association 242(12):1722–1726. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
11. Reinero C, Visser LC, Kellihan HB, et al. (2020): ACVIM consensus statement guidelines for the diagnosis, classification, treatment, and monitoring of pulmonary hypertension in dogs. Journal of Veterinary Internal Medicine 34(2):549–573. pmc.ncbi.nlm.nih.gov