Kyynpurema – Suomen ainoan myrkyllisen käärmeen purema lemmikille

Kyy (Vipera berus) on Suomen ainoa myrkyllinen käärme, ja sitä tavataan lähes koko maassa, myös Pohjanmaalla. Puremia sattuu pääasiassa huhti–syyskuussa, jolloin kyyt ovat liikkeellä talvihorroksen jälkeen. Keväällä ja syksyllä ne paistattelevat usein aurinkoisilla, avoimilla rinteillä talvehtimispaikkojensa lähellä. Koirat saavat kyynpureman useimmin, koska ne nuuskivat käärmettä ja tökkivät sitä tassullaan. Siksi puremat osuvat yleensä päähän, kuonoon tai jalkoihin. Myös kissa voi saada kyynpureman. Kyynpurema on aina eläinlääkärin hoitoa vaativa hätätilanne.

Oireet

Turvotus alkaa yleensä nopeasti, usein jo minuuteissa. Muut oireet kehittyvät tuntien kuluessa, ja sydämen rytmihäiriöitä voi ilmaantua muutaman tunnin kuluttua tai jopa vasta noin kahden vuorokauden päästä puremasta. Paikalliset oireet: nopeasti leviävä, kivulias turvotus, mustelmat ja joskus yksi tai kaksi pientä pistojälkeä, jotka jäävät usein turkin alle. Yleisoireet: vaisuus, heikkous, kuolaaminen, oksentelu, nopea hengitys ja kiihtynyt syke. Vakavat oireet: lyyhistyminen, kalpeat ikenet, verenvuoto puremakohdasta tai laajat mustelmat sekä epäsäännöllinen syke. Pään ja kaulan turvotus sekä puremat suuhun tai kieleen voivat ahtauttaa hengitysteitä. Vaikka lemmikki vaikuttaisi jo voivan paremmin, sen vointi voi vielä huonontua.

Ensiapu

Soita eläinlääkärille heti, vaikka lemmikki vaikuttaisi olevan kunnossa: Eläinklinikka Saari (06) 321 7300 tai aukioloaikojen ulkopuolella Vaasan eläinlääkäripäivystys 0600 399 299. Soita myös silloin, jos et ole varma, oliko kyseessä käärme vai ampiainen. Merkitse muistiin pureman kellonaika. Pidä lemmikki rauhallisena ja paikallaan: kanna pieni koira ja anna ison koiran kävellä hitaasti. Irrota kaulapanta, jos pää tai kaula turpoaa. Jos hengitys vaikeutuu, lähde heti lähimmälle eläinlääkärille ja soita matkalla. Älä viillä äläkä ime puremakohtaa, älä laita siihen jäätä äläkä käytä kiristyssidettä. Älä anna ihmisille tarkoitettuja kipulääkkeitä. Älä anna ”kyypakkauksen” kortisonitabletteja, ellei eläinlääkäri kehota. Ne eivät tehoa myrkkyyn, ja niiden vaikutus alkaa vasta tuntien kuluttua. Jätä käärme rauhaan – kyy on Suomessa rauhoitettu.

Eläinlääkärin hoito

Hoitoon kuuluvat suonensisäinen nesteytys, tehokas kivunlievitys (yleensä opioidi) ja tiivis seuranta vähintään 24 tunnin ajan, usein pidempään. Seurantaan kuuluvat EKG sydämen rytmin tarkkailemiseksi sekä verikokeet, joista tutkitaan verenkuva, veren hyytyminen ja munuais-, maksa- ja lihasarvot. Vastamyrkky (antiseerumi) sitoo elimistössä vielä olevaa myrkkyä; yhdessä laajassa tutkimuksessa vastamyrkkyä saaneiden koirien turvotus laski noin kaksi kertaa nopeammin. Eläinlääkäri käyttää sitä keskivaikeissa ja vaikeissa tapauksissa, mieluiten varhain. Klinikallamme on saatavilla kyyn vastamyrkkyä. Tulehduskipulääkkeitä vältetään, eikä kortisonia anneta rutiininomaisesti, koska koirilla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa siitä ei havaittu hyötyä. Useimmat koirat pääsevät kotiin vuorokauden tai kahden kuluessa ja toipuvat täysin; turvotus laskee muutamassa päivässä. Laajemmissa tutkimuksissa kyynpureman saaneista koirista kuoli noin 3–5 %.

Ehkäisy

Pidä koira kytkettynä kyyn suosimissa maastoissa: aurinkoisilla kallioilla, metsänreunoilla, metsäaukeilla, niityillä ja soiden reunoilla, etenkin aurinkoisina kevät- ja syyspäivinä. Pysy poluilla äläkä anna koiran tunkea kuonoaan kivikasoihin tai pusikoihin. Kyy on arka ja puree vain, jos se yllätetään tai sitä häiritään. Pidä jokaista puremaa hätätilanteena, vaikka koira olisi saanut kyynpureman aiemminkin.

Lähteet

1. Lervik J.B., Lilliehöök I., Frendin J.H.M. (2010): Clinical and biochemical changes in 53 Swedish dogs bitten by the European adder – Vipera berus. Acta Veterinaria Scandinavica 52:26. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
2. Brandeker E. ym. (2015): The effect of a single dose of prednisolone in dogs envenomated by Vipera berus – a randomized, double-blind, placebo-controlled clinical trial. BMC Veterinary Research 11:44. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
3. Sutton N.M., Bates N., Campbell A. (2011): Canine adder bites in the UK: a retrospective study of cases reported to the Veterinary Poisons Information Service. Veterinary Record 169(23):607. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
4. Vestberg A.R., Tidholm A., Ljungvall I. (2017): Twenty-four-hour ambulatory electrocardiography characterization of heart rhythm in Vipera berus-envenomed dogs. Acta Veterinaria Scandinavica 59:28. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
5. Harjen H.J. ym. (2020): Ambulatory electrocardiography and serum cardiac troponin I measurement in 21 dogs envenomated by the European adder (Vipera berus). Journal of Veterinary Internal Medicine 34(4):1369–1378. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
6. Harjen H.J. ym. (2022): Persistent hypercoagulability in dogs envenomated by the European adder (Vipera berus berus). PLoS One 17(2):e0263238. pmc.ncbi.nlm.nih.gov
7. Yle (2015): Kyypakkausta ei suositella koiralle kyyn puremaan – ampiaisen pistoon kylläkin. yle.fi
8. MTV Uutiset (2023): Eläinlääkäri neuvoo miten toimia, jos kyy puree koiraa. mtvuutiset.fi
9. Suomen Lajitietokeskus: Kyy (Vipera berus). laji.fi
10. Yle (2023): Kyykäärme rauhoitetaan ensimmäistä kertaa Suomessa – pihapiirissä tappaminen on edelleen sallittua, jos siirto ei onnistu. yle.fi